Maaliskuun 21. päivänä julkaistussa ETLAn Suhdanteessa arvioitiin hallitusohjelman mukaista valtiontalouden sopeuttamistarvetta. Valtiontalouden alijäämän ja velan bkt-suhteen kehityksestä tehtiin skenaarioita erilaisilla talouden kasvuvaihtoehdoilla. Politiikkapäätöksistä ei kuitenkaan tuolloin tehty oletuksia, koska niiden mittaluokasta ja ajoituksesta vallitsi suuri epävarmuus.
Seuraavana päivänä saavutettiin hallituksen kehysriihessä yksimielisyys 1.2 miljardin euron veronkorotuksista ja 1.2 miljardin euron menoleikkauksista. Yhteensä 2.4 miljardin euron suuruisen paketin veronkiristykset painottuvat jäljellä olevan hallituskauden alkupäähän ja säästöt loppupäähän. Lisäksi vuonna 2016 toteutuvat 300 miljoonan euron suuruiset sopeutustoimet.
Hallituksen päätökset tukevat merkittävästi valtiontalouden tasapainottamista. Ne vahvistavat myös Suomen kansainvälistä luottokelpoisuutta. Toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen ja niiden vaikutusten ajoittumiseen liittyy kuitenkin yhä jonkin verran epävarmuutta.
Verojen osalta on sovittu arvonlisäveron yleisestä korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta sekä useista tuloverojen korotuksista, jotka toteutuvat vuosina 2013–2015. Tuloveroasteikkojen inflaatiotarkistuksista luovutaan sekä vuonna 2013 että vuonna 2014. Yli 100 000 euroa ansaitseville luodaan verotaulukoihin uusi veroluokka ja yli 1 miljoonan euron perintöjen verotusta kiristetään. Suurten eläkkeiden verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Vuonna 2013 toteutetaan uusi pankkivero ja vuonna 2014 sähköntuotannon ns. windfall-vero. Sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia jatketaan vuosina 2013-2015. Arvonlisäveron korotuksen tuotoksi arvioidaan 750 miljoonaa ja tuloveroasteikkojen tarkistuksista luopumisen vaikutukseksi vajaat 800 miljoonaa euroa.
Menojen osalta suurin yksittäinen säästö kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, joita leikataan yhteensä 520 miljoonaa euroa vuosina 2014 – 2015. Sen vastineeksi hallitus aikoo kohdistaa kyseisinä vuosina kuntasektorille yhteisöveron ja jäteveron tuottoja 260 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Leikkauksia toteutetaan lisäksi muun muassa lapsilisiin, yksityisen sairaanhoidon korvauksiin ja kehitysapuun.
Taloudessa kehysriihen päätökset vaikuttavat eniten yksityiseen kulutukseen, jonka kasvua sekä arvonlisä- että tuloverojen kiristykset hidastavat. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vain prosentin aiemmin ennustetun 1.5 prosentin sijasta. Tuloveron korotukset voivat alentaa yksityistä kulutusta ennustetusta myös vuonna 2014. Nettovaikutus riippuu tulevista palkkaratkaisuista. Kokonaistuotannon kasvuksi vuonna 2013 arvioidaan 2.3 prosenttia aiemmin ennustetun 2.6 prosentin sijasta.
Arvonlisäveron korotus voimistaa kuluttajahintojen nousua. Kun kevään Suhdanteessa kuluttajahintojen nousuksi vuonna 2013 arvioitiin 1.8 prosenttia, kehysriihen jälkeen arvio on 2.6 prosenttia.
Valtiontalouden tasapaino kohenee kehysratkaisun ansiosta tuntuvasti. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kuitenkin heikentää kuntien rahoitusasemaa ja johtanee kunnallisverotuksen kiristymiseen.
Hallitusohjelman tavoite valtionvelan ja samalla ns. EMU-velan BKT-osuuden kääntämisestä laskuun toteutunee. Vaikeammin toteutettavissa on sen sijaan hallitusohjelman toinen tavoite, valtiontalouden alijäämän supistaminen hallituskauden aikana korkeintaan 1 prosenttiin BKT:sta. Valtiovarainministeriön 4. huhtikuuta julkaiseman ennusteen mukaan velkatavoite toteutuu, mutta vajetavoite ei. VM:n mukaan alijäämä on vuonna 2015 yhä 1.9 prosenttia BKT:sta. Rahana ero tavoitteeseen vastaa paria miljardia euroa.
Valtiontalouden tasapainottaminen riippuu keskeisesti talouden kasvusta ja siitä, miten päätettyjä toimenpiteitä toteutetaan. Jos näissä suhteissa onnistutaan hyvin, myös yhden prosentin vajetavoite voi toteutua vuonna 2015. Tätä edistää se, että toimenpiteet on suunniteltu etupainotteisiksi.
Keskipitkälle aikavälille kohdistuvien toimien lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat sopineet toimista, joilla pyritään pienentämään väestön ikääntymisestä aiheutuvaa ns. kestävyysvajetta. Työurien kannalta keskeiset uudistukset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen yhdellä vuodella 60 vuoteen ja työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostaminen myös yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lisäksi työeläkemaksua sovittiin korotettavaksi 0.4 prosenttiyksikköä sekä 2015 että 2016. ETLAn arvion mukaan nämä pienentävät kestävyysvajetta noin puolella prosenttiyksiköllä, mistä puolet tulee työeläkemaksujen nostamisesta.
Lisäksi hallitus on päättänyt toteuttaa eräitä toimia, joilla pyritään vahvistamaan Suomen tuotannollista perustaa. Näitä toimia ovat mm. T&K-verokannustimen käyttöönotto, pääomasijoittamisen kasvukannuste sekä teollisuuden kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti. Näiden toimien vaikutukset eivät ehdi sanottavasti vaikuttamaan kokonaistaloudelliseen kehitykseen ennusteen aikajänteellä.
