# Ennuste ei ole vaikutusarvio 

**Published:** 2026-10-06  
**Categories:** Kolumni  
**Tags:** datakeskukset, Google, suhdanne, talousennuste  
**URL:** https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/ennuste-ei-ole-vaikutusarvio/

Keskustelu datakeskushankkeista on käynyt kuumana sen jälkeen, kun Google ilmoitti rakentavansa neljä datakeskusta Suomeen. Yleisemmin kysymys on siitä, miten suurten yksittäisten hankkeiden tai tapahtumien pitäisi näkyä koko talouden ennusteessa. Keskustelusta on unohtunut se, että ennuste ei ole yksittäisten tapahtumien yhteenlaskemista vaan talouden eri ilmiöiden yhteensovittamista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan pääekonomisti **Jenni Pääkkönen**.

Hakukoneyhtiö Google ei ole avannut datakeskushankkeen vaikutusarviota kovinkaan läpinäkyvästi, vaikka monia oletuksia tai tuloksia siitä onkin kerrottu julkisuuteen. Se ei vielä tee arviosta automaattisesti kelvotonta, vaan kertoo siitä, että hanke sisältää monia yrityssalaisuuksia, joita ei voi julkisesti avata.

Toisaalta yhtiöllä on varmasti myös intressi nostaa esiin hankkeen positiivisia vaikutuksia, sillä suhtautuminen datakeskushankkeisiin on erityisesti Yhdysvalloissa muuttunut sangen nihkeäksi. Siksi annettuihin tietoihin tulee suhtautua tietyllä varauksella.

Kaiken huminan keskellä on kuitenkin muistettava, että Google on pörssiyhtiö, eikä siten voi julkisesti satuilla ihan mitä tahansa.

Ilman vaikutusarvioiden ja tehtyjen oletusten avaamista niiden realistisuutta ei voi uskottavasti arvioida. Mutta tarkoittaako tämä vaikutusarvion läpinäkymättömyys sitä, että Googen, tai minkään muun yrityksen, datakeskushanketta ei voi sisällyttää ennusteeseen?

Talousennustajat ovat joutuneet raapimaan päätään asian äärellä. Googlen ilmoitus tuli monilla ennustelaitoksilla juuri kesken ennustekierroksen. Eräillä ennustajilla kierros oli jo niin pitkällä, että niiden ei ollut enää mahdollista ottaa uutista huomioon ennusteessaan. Joillakin, kuten Etlalla, tämä mahdollisuus kuitenkin oli ja siihen tartuttiin.

Liikepankeista ainakin Danske tuli hyvin nopeasti ulos omalla arviollaan hankkeen vaikutuksesta Suomen talouskasvuun. Riskinä onkin, että edessämme on ennustelaitosten huutokauppa siitä, kuka saa hankkeelle kovimman – vai kenties pienimmän – vaikutuksen. Hieman samaan tapaan kuin kesän lopussa nähtiin huutokauppaa siitä, kuka uskaltaa nostaa hyvien talousuutisten saattelemana kuluvan vuoden kasvuennusteensa korkeimmalle.

Tähän huutokauppaan me emme lähde.

## Ennusteet eivät ole vaikutusarvioita

Julkisessa keskustelussa eri tahojen arvioita ja ennusteita on käsitelty Googlen omalle arviolle vaihtoehtoisina vaikutusarvioina. Näin ei ole, eikä toivottavasti kukaan talousennustaja itsekään näin ajattele.

Ennusteet ovat nimittäin kokonaisuuksia, joissa mietitään taloutta eri näkökulmista ja eri tekijöiden kautta. Niissä mietitään maailmantalouden ja -politiikan tilaa, kotimaista tuotantoa, ulkomaista ja kotimaista kysyntää, tuotannontekijöiden käyttöasteita ja muita resurssirajoitteita, kuluttajien ja yrittäjien luottamusta sekä talous- ja rahapolitiikkaa, vain muutamia ilmiöitä mainitakseni.

Ennusteen laadinta ei ole yksittäisten tapahtumien summaamista yhteen, vaan erilaisten tapahtumien ja rajoitteiden yhteensovittamista. Ennusteessa ei liimata jotakin yksittäistä asiaa muun kokonaisuuden päälle, vaan uusi informaatio sovitetaan olemassa olevaan informaatioon niin, että kokonaisuus menee nk. umpeen eli on sisäisesti mahdollisimman johdonmukainen.

Vaikutusarviot ja ennusteet ovat menneet keskustelussa sekaisin aiemminkin. Kuka vielä muistaa hallituksen työllisyystoimet, joiden pitäisi synnyttää noin 100 000 lisätyöllistä? Ja kuka uskoo, että tämä on tai on ollut yhdenkään ennustelaitoksen ennusteessa mukana sellaisenaan?

Ei tietenkään, koska työllisyyteen vaikuttaa tarjonnan lisäksi kysyntä ja tiedämme, että viime vuosien suhdanne ei juuri ole tukenut tavoitteen toteutumista. Se ei silti tee vaikutusarvioista kelvottomia vaan tuo esiin, että niissä ei tarvitse ottaa kantaa kaikkiin rajoitteisiin, joita todellisuudessa kohtaamme. Eivätkä ennustelaitokset ole valtiovarainministeriön laskelmista poiketessaan tehneet omaa vaikutusarviotaan, vaan katsoneet kokonaisuutta, kuten niiden kuuluukin. Ennusteet ja vaikutusarviot täyttävät eri tarkoitusta.

Tälle Googlen hankkeelle jossain määrin analoginen on valtion mittava hävittäjähanke. Hankekokonaisuus koostuu monista erilaisista menoista – eikä suinkaan ole niin, että 64 monitoimihävittäjää maksaa Suomelle 12,5 miljardia euroa. Hankkeessa on monitoimihävittäjien lisäksi mukana myös muiden asejärjestelmien hankintoja, ylläpitoa ja huoltoa, rakentamista, koulutusta ja johtamisjärjestelmiä. Tästä läheskään kaikki ei ole investointia, josta valtaosa on tuontia, vaan osa on (kotimaista) kulutusta. Julkisista lähteistä kokonaisuuksia on kuitenkin vaikea arvioida, joten niistä täytyy tehdä oletuksia.

Joidenkin hankkeiden osien ajoitus on myös sanalla sanoen epämääräinen, joten uskallan veikata, että jokaisella ennustelaitoksella on tässä omat oletuksensa. Uskallan myös veikata, että kaikilla ennustelaitoksilla hanke on tavalla tai toisella ennusteessa sisällä sen epävarmuuksista huolimatta.

## Ennusteen tehtävä on luoda päättäjille näkymä epävarmassa maailmassa

Miksi ennusteita sitten tehdään? Siksi, että niiden avulla pyritään luomaan päätöksentekijöille kuvaa Suomen talouden kehityskulusta epävarmassa maailmassa. Ennustajan vastuulla on tuottaa parasta mahdollista tietoa päättäjille ja kansalaisille.

Tältä pohjalta oudoksun ajatusta, että pelkästään vajavainen tieto Googlen datakeskushankkeesta johtaisi siihen, että sitä ei voisi, tai tulisi, ottaa ennusteessa lainkaan huomioon. Epävarmuushan kuuluu ennusteeseen.

Ennustajan yksi tärkeä tehtävä on kertoa päättäjille selvästi, mitä ennusteen epävarmuudet ovat ja miten ne ennusteeseen vaikuttavat. Meidän tulee kertoa avoimesti, mitä oletuksia olemme tehneet esimerkiksi Lähi-idän tilanteen kestosta ja laajuudesta ja miten nuo oletukset tai niistä poikkeaminen vaikuttavat ennusteeseen. Mikään ennuste ei ole riskitön.

Emme voi uskotella itsellemme tai päättäjille, että maailma on varma, ja että tiedämme tarkalleen, miten tulevaisuus kehittyy. Vain diktatuureissa päättäjät elävät illuusiossa, jossa epävarmuutta ei ole ja ennusteet osuvat aina oikeaan.

Tärkeä havainto on sekin, että jonkin ilmiön mallintamatta tai huomiotta jättäminen on sama kuin sanoisi, että tällä ilmiöllä ei ole vaikutusta tai sen arvo on nolla. Etla ei halua väittää, että tämä tai mikään muukaan datakeskushanke on Suomelle hyödytön. Epäilenpä, että muillakin ennustelaitoksilla on ennusteissaan oletuksia datakeskushankkeisiin tai vihreisiin investointeihin liittyen. Jos ei ole, suosittelen seuraamaan EK:n erinomaista vihreiden investointien dataikkunaa.

## Etlan suhdanne-ennusteesta

Etlan tuoreessa ennusteessa on nyt mukana myös Googlen datakeskushanke. Kun pohdimme sitä, miten käsittelemme hanketta ennusteessamme, jouduimme ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin: onko ilmoitettu kahden vuoden aikataulu mahdollinen vai onko taloudessa ja rakenteissa pullonkauloja, kuten pitkittyvä lupa- ja valitusprosessi tai työvoiman saatavuus? Kuinka paljon ilmoitetussa 13 miljardissa on sellaista, joka meillä on jo ollut oletuksena mukana ennusteessamme epämääräisen ”suunnitellut datakeskushankkeet”-otsikon alla?

Eli kysyimme itseltämme, saiko joku (aiemmassa) ennusteessa jo sisällä ollut suunnitelma nyt nimen ja tarkemman arvon. Sen lisäksi pohdimme, paljonko hankkeessa on rakentamista ja toisaalta laitteiden tuontia sekä millaisia välillisiä vaikutuksia sillä on esimerkiksi työllisyyden ja yksityisen kulutuksen kautta ja millä aikataululla nämä vaikutukset alkavat näkyä.

Paljon kysymyksiä ja valintoja, joita jouduimme ennusteessamme tekemään. Mutta ei mitään sellaista, jota emme muutenkin tekisi.

Päädyimme siihen, että ensi vuonna hanke tuo lisäbuustia rakentamiseen, ja koska rakentamisen arvonlisä on pitkälle kotimaista, se tukee talouskasvua. Kun rakennuksia alkaa valmistua, voidaan aloittaa laitteiden asennustyö. Kun sitten vuonna 2028 näemme enemmän laiteinvestointeja, se puolestaan kasvattaa tuontia ja tästä syystä hankkeen kasvuvaikutus jälkimmäisenä vuonna jää maltilliseksi.

Hieman kärjistäen, vuosi 2027 on ennusteessamme rakentamisen vuosi ja 2028 asentamisen vuosi.

Ennusteemme ulottuu vain vuoteen 2028, joten monia kiinnostavia vaikutuksia jää väistämättä ennustejakson jälkeiseen aikaan. Esimerkiksi kysymys sähkön riittävyydestä ja hinnasta on arviomme mukaan sellainen, vaikka se ei liity yksin tähän hankkeeseen. Myös pysyvät työllisyysvaikutukset jäävät myöhempiin vuosiin, samoin hankkeen muut, positiiviset kerrannaisvaikutukset todennäköisimmin toteutuvat vähin erin ja pääosin ennustejakson jälkeen.

Pohdittavaa jäi siis vielä tulevillekin ennustekierroksille, mutta ainakin meillä on nyt hyvä alku! Seuraava ennusteemme julkaistaan maaliskuussa 2027 ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mistä silloin kohistaan.

---

## Additional Information

**Kirjoittajat:** Pääkkönen, Jenni

**Attachments:** No

**Moreinfo Header:** Lisätietoja

**Related Articles Headline:** Tämä artikkeli on osa Etlan julkaisua