Kokeilu onnistui: työpankit auttoivat nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä takaisin töihin

Työpankit ovat selvästi edistäneet pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Etlan tänään julkistaman tutkimuksen mukaan erityisen onnistuneesti työpankit tukivat työttömien nuorten paluuta työelämään ja koulutukseen. Myös palkkatukea onnistuttiin myöntämään juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsivat työllistyäkseen. Monen työpankin kautta työllistyneen työura on kuitenkin jäänyt valitettavan lyhyeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama työpankkikokeilu käynnistyi vuonna 2009 ja hanke kirjattiin vuosiksi 2012-2015 myös hallitusohjelmaan. Työpankin tavoitteena oli löytää myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille väylä työelämään. Vuoden jatkoajan jälkeen työpankkikokeilu päättyi viime vuoden lopussa. Kokeilu osoittautui kuitenkin varsin onnistuneeksi, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Tutkimusjohtaja Rita Asplundin, tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen sekä tutkimussihteeri Pekka Vanhalan raportin ”Työpankki välittäjänä ja työllistäjänä” (ETLA Raportti 75) mukaan monilla työpankin asiakkaaksi siirtyneillä työttömillä olisi ollut olennaisesti huonommat mahdollisuudet työllistyä – ja myös pysyä työllisenä – jos he eivät olisi turvautuneet työpankkiin.

Työpankit pystyivät siis toiminta-aikanaan selvästi edistämään sekä pitkäaikaistyöttömien että osatyökykyisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille myös vakituisemmalla pohjalla. Erityisen onnistuneesti työpankit näyttävät tukeneen työttömien nuorten paluuta työelämään ja koulutukseen.

Työpankkien kautta avoimille työmarkkinoille työllistymisen yhteydessä pystyttiin myös hyödyntämään palkkatukivaihtoehtoa tehokkaalla tavalla eli palkkatukea myönnettiin pitkälti juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsivat työllistyäkseen pidemmäksi ajaksi.

Monen työura jäi kuitenkin lyhyeksi

Toisaalta tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että työpankin välityksellä työllistyneistä monen työura jäi varsin lyhyeksi ja henkilö palasi työpankkiasiakkuutta edeltävään tilaan eli ensisijaisesti työttömyyteen. Pahimmassa tapauksessa hän vetäytyi kokonaan työvoiman ulkopuolelle.

– Kun henkilö palaa uudelleen työttömäksi, on tavallaan menetetty varsin suuri satsaus, johon on panostanut niin työpankki, koko yhteiskunta kuin myös henkilö itse. Tästä huolimatta pitää muistaa, että pitkittyvää tai toistuvaa työttömyyttä kokeneet henkilöt ovat kuitenkin työpankin kautta työllistyneet, edes lyhyeksi ajaksi, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että työpankkimallin toimenpiteitä voitaisiin vielä tehostaa.

– Kun ongelmana oli vaikeimmin työllistettävien työssä pysyminen ja työsuhteen keston jääminen keskimääräistä 1,5 vuotta lyhyemmäksi, ehdotettiin lääkkeeksi työllistämisbonuksen porrastamista työsuhteen keston perusteella. Työpankkikokeilun parinkymmenen yrityksen kokemuksia tulisikin hyödyntää jatkossa ja luoda entistä tehokkaampi valtion hankintasopimukseen perustuva tulospohjainen työpankkimalli, ehdottaa johtaja Aarne Kuusi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta.

Omnia on vastannut työpankkikokeilun koordinoinnista ja johtamisesta.

 

Lisätiedot:

tutkimusjohtaja Rita Asplund, ETLA, p. 050-594 2311, rita.asplund@etla.fi

tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen, ETLA, p. 050-569 7627, antti.kauhanen@etla.fi

johtaja Aarne Kuusi, Omnia, p. 050-360 1150, aarne.kuusi@omnia.fi

johtaja Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 050-594 1687, heikki.palm.stm@gmail.com

 

Rita Asplund – Antti Kauhanen – Pekka Vanhala: Työpankki välittäjänä ja työllistäjänä. Työpankkien toiminnan vaikuttavuuden tarkennettu arviointi. ETLA Raportit 75