Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.
Kiinan ja EU-maiden välillä on solmittu laajasti uusia investointisopimuksia 2000-luvun alusta lähtien. Investointisopimukset ovat helpottaneet kansainvälisten arvoketjujen muodostumista ja hyödyntämistä yrityksissä, koska sopimukset sisältävät aiempaan verrattuna selvästi laajempia määräyksiä ulkomaisten yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta sekä sijoittajien ja valtioiden välisistä riitojenratkaisumenettelyistä.
Etlan tutkimusjohtajien Tero Kuusen ja Jyrki Ali-Yrkön tuoreessa tutkimuksessa BITs with a bite? EU home Investment effects of EU-China bilateral investment treaties (Etla Raportti 115) tarkastellaan EU:n ja Kiinan kahdenvälisten investointisopimusten vaikutuksia EU:n kotimaisiin investointeihin. Parempaa tietoa sopimusten vaikutuksista tarvitaan uusien sopimusten tarvetta arvioitaessa, ja myös EU:n ja Suomen investointikehityksen ymmärtämiseksi.
Tutkimuksesta ilmenee, että merkittävä kiinalaisten arvoketjujen hyödyntäminen ennen investointisopimuksen tekoa on johtanut Kiinan tuotantoketjun yhteyksien vahvistumiseen ja arvoketjujen käytön laajenemiseen edelleen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Samalla sopimukset ovat merkinneet matalampaa kotimaisen pääoman kasvuvauhtia näillä aloilla.
– Vaikuttaa kaiken kaikkiaan siltä, että niillä aloilla, joilla Kiinan investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, sopimukset ovat merkinneet investointien vähenemistä EU:ssa, tiivistää Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Vastaavia investointeja vähentäviä vaikutuksia on havaittu myös Kiinan ja EU:n ulkopuolisten maiden kahdenvälisillä investointisopimuksilla. Vaikutus on Kuusen mukaan ollut erilainen eri toimialoilla.
– Pääoman kasvuvauhdin suhteellinen hidastuminen on keskittynyt alhaisen tuottavuuden toimialoille EU:ssa. Sen sijaan korkean tuottavuuden aloilla osallistuminen kiinalaisiin arvoketjuihin jo ennen sopimusta on johtanut sopimuksen jälkeen suhteellisesti nopeampaan työn tuottavuuden ja arvonlisän kasvuun, Kuusi huomauttaa.
Voimakkaimmin investointisopimusten vaikutukset ovat kohdistuneet monille kasvaville aloille, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä lääkkeiden valmistukseen. Toisaalta vaikutuksia havaittiin myös joillakin taantuvilla toimialoilla, kuten tekstiiliteollisuudessa.
Sopimusten vaikutus on suurempi maissa, joissa alojen tuottavuus jää toimialalle tyypillisen tuottavuuden alapuolelle. Suomeen investointisopimusten vaikutukset ovat olleet maltillisia, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Heikentynyt pääoman kasvuvauhti tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden ja kuljetuskaluston valmistuksessa voidaan kenties jossain määrin selittää sopimusten vaikutuksella, Ali-Yrkkö pohtii.
Tutkijoiden mukaan ilmiön vaikutus pääoman kasvuun on ollut keskimäärin pieni, mutta yksittäisissä tapauksissa huomattava.
