# Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä

**Published:** 2021-06-30  
**Categories:** Ajankohtaista, Uutiset ja tiedotteet  
**Tags:** Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA, T&K, t&k-verotuki, tutkimus ja kehitys, verokannustin  
**URL:** https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-suomenkin-syyta-ottaa-kayttoon-pysyva-tk-verotukijarjestelma/

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen [Etla Muistion](https://www.etla.fi/julkaisut/tarvitaanko-suomessa-tk-verokannustimia/) mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

T&k-verotukia käytetään OECD-maissa lisäämään yritysten kannustimia investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan. Viime vuonna t&k-toiminnan verokannustimia tarjosi 32 OECD-maata, ja verotuet muodostivat yli puolet tutkimus- ja kehitystoimintaan varattujen tukien kokonaismäärästä.

Viimeaikainen kansainvälinen tutkimus osoittaa, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan tutkimusjohtaja **Heli Kosken** ja tutkija **Paolo Fornaron** muistiosta *”Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia?” ([Etla Muistio 97](https://www.etla.fi/julkaisut/tarvitaanko-suomessa-tk-verokannustimia/)),* jossa tarkastellaan t&k-verotukiasteen yhteyttä yrityssektorin omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin ja innovaatiotuotoksiin 35 eri maassa. Enemmän tukea tarjoavissa maissa yrityssektori investoi selvästi enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen, ilmenee raportoidusta aineistoanalyysista.

Tutkimus- ja kehitysintensiteetti ja haettujen patenttien määrä oli suurempi maissa, joissa verovähennys lasketaan yrityksen t&k-kustannusten *lisäyksestä* verrattuna sen aiempiin t&k-panostuksiin. Intensiteetti ja patentit lisääntyivät myös maissa, joissa lisäksi verohuojennusmalliin sisältyy vähennysmahdollisuus, joka perustuu tutkimus- ja kehityskustannusten kokonaisvolyymiin.

– Kansainvälisen tutkimuksen ja aineistoanalyysimme perusteella myös Suomessa olisi syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä. Siinä verohuojennukset ulotettaisiin koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomessa t&k-verotuet olivat käytössä vuosina 2013–2014 toteutetun t&k-verotukikokeilun aikana. Kuluvan vuoden alussa käyttöön otettiin määräaikainen tutkimus- ja kehitysverohuojennus, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Nykyisessä verohuojennusmallissa yrityksillä on 1,5-kertainen verovähennysoikeus t&k-alihankinnoista. Vähennyksen voi tehdä verotettavista tuloista, ja sen voi saada sellaiseen osaan t&k-kustannuksia, joihin yritys ei ole saanut suoraa tukea. Verovähennykseen oikeuttavien kustannusten osuus koski vain noin kahta prosenttia yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta (vuoden 2018 tilastotiedoilla).

## Verotukijärjestelmä hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä

T&k-verohuojennusjärjestelmissä on suuria maakohtaisia eroja niin verotuen asteessa kuin verotukimallin ominaisuuksissakin. T&k-verotukien vaikuttavuus näyttäisi olevan suurinta pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla, arvioi Etlan Heli Koski.

Nyt julkaistun [Muistion](https://www.etla.fi/julkaisut/tarvitaanko-suomessa-tk-verokannustimia/) mukaan t&k-verokannustimet vähentävät tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia yrityksissä ja luovat teknologianeutraalin kannusteen innovaatiotoimintaan. Lisäksi hallinnolliset kulut jäävät suoria tukia pienemmiksi. Huolenaiheina on kuitenkin esitetty esimerkiksi yritysten muiden kulujen kirjaaminen t&k-kuluiksi, tukien kohdentamisesta johtuva kilpailun vääristyminen ja verotukien käyttö maiden välisessä verokilpailussa.

Isojen, monikansallisten yritysten osalta anteliaiden t&k-verokannustimien käyttö näyttäisi Heli Kosken mukaan johtavan verosuunnitteluun. Toisin sanoen, yritykset siirtävät tutkimus- ja kehitystoimintaansa maihin, joissa on niille suotuisimmat t&k-toiminnan verotuskäytännöt.

– Pk-yritysten kohdalla kannustinvaikutus näyttää selvältä eli t&k-verotuet lisäävät t&k-panostusten lisäksi innovaatiotuotoksia. Tämä viittaa myös siihen, että yrityksen muiden kulujen kirjaaminen t&k-kustannuksiksi ei ole merkittävä ongelma, toteaa Etlan Heli Koski.

T&k-verokannustimet on syytä suunnitella huolellisesti niin, että järjestelmästä tulee selkeä, yksinkertainen, kustannustehokas ja Suomeen soveltuva, Koski muistuttaa.

---

## Additional Information

**Attachments:** No

**Moreinfo Header:** Lisätietoja

**Related Articles Headline:** Tämä artikkeli on osa Etlan julkaisua