12.11.2018 Ajankohtaista Uutiset ja tiedotteet

Etla: Puolet työpaikkojen lisäyksestä politiikan ansiota

Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua merkittävästi ja tuoneet Etlan arvion mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan sadan tuhannen työpaikan lisäyksestä. Suomella on edellytykset päästä noin kahden prosentin kasvuun seuraavallakin vaalikaudella. Nopean kasvun jatkuminen sekä tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste vaativat kuitenkin lisää rakennemuutoksia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaisema laaja raportti ”Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet” (ETLA Raportti 87) käy läpi yksityiskohtaisesti Suomen tuotannon ja työllisyyden heikkoa kehitystä vuosina 2009-2015 sekä nopeaa kasvukäännettä vuoden 2015 jälkeen. Työpaikkojen määrän kasvu oli aluksi hidasta, mutta kiihtyi vuonna 2017. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut laaja-alaista, monilla toimialoilla ja laajasti koko maassa. Myös vienti ja investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti.

Vesa Vihriälän, Mika Malirannan, Ville Kaitilan, Antti Kauhasen, Tero Kuusen ja Markku Lehmuksen raportissa todetaan, että tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta. Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin

– Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa. Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa. Sitä suuremmalla syyllä, kun kansainvälinen ympäristö lähivuosina tuskin on kasvulle yhtä suotuisa kuin viime vuosina, toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Raportti päätyy kolmeen potentiaalisen tuotannon kasvuskenaarioon lähimmälle viidelle vuodelle: optimistinen eli 2,6 prosenttia, realistinen eli 2,1 prosenttia ja pessimistinen eli 1,3 prosenttia. Ilman työllisyysasteen nousua kasvuluvut olisivat 0,5 prosenttiyksikköä pienemmät kullakin vaihtoehdolla.

Työllisyysaste on Etlan mukaan mahdollista nostaa tulevalla vaalikaudella noin 75 prosenttiin, jolloin se mahdollistaa kahden prosentin talouskasvun jatkumisen. Tällöin kuitenkin tarvittavien rakennemuutosten kunnianhimon on oltava suurempi kuin viime vuosina. Etla julkaisee suosituksensa tarvittavista politiikkatoimista tammikuussa, kun Muistioita hallitukselle -julkaisu ilmestyy.

Kaitila, Ville – Kauhanen, Antti – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku – Maliranta, Mika – Vihriälä, Vesa: Suomen kasvu – Menetetty vuosikymmen ja lähivuosien mahdollisuudet” (ETLA Raportti 87)

Huomaa: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on 23.11. 2018 tarkistanut aiempaa arviotaan kikyn ja rakennetoimien yhteisvaikutuksesta. “Osoittautui, että laskelmaamme sisältyy virhe, jonka vuoksi ns. rakennetoimien vaikutus on otettu huomioon liian suurena. Virhe ei kuitenkaan merkitse, että ei olisi syytä ajatella rakennetoimien lainkaan vaikuttaneen työllisyyteen. Uusi arviomme niiden vaikutuksesta on 19 000 – 31 000 työpaikkaa eli noin 10 000 työpaikkaa vähemmän kuin alkuperäisessä laskelmassamme. Siten arvioimme kikyn ja rakennetoimien yhteisvaikutukseksi 34 000 – 56 000 eli keskiarvoksi tiivistettynä 45 000 työpaikkaa.”, kirjoittaa Vesa Vihriälä ETLA-kolumnissaan.