Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.
Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.
Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova.
Nyt julkaistun päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa nykyisellä hiilinielulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.
Tänään julkaistun Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen” (ETLA Muistio 84) mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.
Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli 83 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on siis teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.
– Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.
Ensimmäisenä talousennusteita laativana laitoksena Etla ryhtyy säännöllisesti arvioimaan – osana suhdanne-ennustetta – myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi Etla laskee myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.
Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.
– Päästöintensiteetti eri toimialojen tuotannossa ei ole vakio. Päästöjen kokonaismäärä on alentunut selvästi, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Tämä johtuu sekä teknologisesta kehityksestä että tuotantorakenteen muutoksesta, arvioi Kaitila.
Etla keskittyy tutkimuksessaan jatkossa aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen ja sen talousvaikutuksiin. Samalla myös tutkijaryhmää vahvistetaan. Filosofian tohtori Jussi Lintunen aloittaa Etlassa uutena tutkijana tammikuussa ja hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti ilmastopolitiikkaan ja hiilinieluihin. Aiemmin Lintunen on työskennellyt muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) ja Helsingin yliopistossa.
– Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua. Haluamme Etlassa varmistaa, että tutkimuksessamme ja ennustetyössämme otetaan myös ilmastonmuutos ja sen talousvaikutukset huomioon. Siksi vahvistamme myös tutkijatiimiämme ja osaamistamme, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kaitila, Ville: Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen (ETLA Muistio 84)
Lisätietoja:
Tutkija Jussi Lintunen, Etla, p.358 40 514 1385, jussi.lintunen@etla.fi
