Etla: Brexit muuttaa globaaleja arvoketjuja, vaikutukset näkyvät suomalaisyrityksissäkin

Britannian EU-ero uhkaa syödä maan kansainvälisestä kaupasta saamaa arvonlisää, vaikka suora vienti maahan ei merkittävästi vähenisikään. Jopa kolmasosa Suomen arvonlisäpohjaisesta viennistä kulkeutuu Britanniaan jonkin kolmannen maan kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan brexitin vaikutukset uhkaavat näkyä myös suomalaisyritysten globaaleissa arvoketjuissa. Suomelle Britannia on yhä tärkeä vientimaa, vaikka sen merkitys on 15 vuoden aikana pienentynyt enemmän kuin EU-alueella keskimäärin.

Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti laajemmiksi kuin tähän asti on ajateltu – paitsi Britannialle itselleen, myös yrityksille globaalisti. Tuoreen tutkimuksen mukaan Britannia on tiukasti sidoksissa globaaleihin arvoketjuihin. Tuotannon ja yritysten arvoketjujen muututtua yhä kansainvälisemmiksi, saattaa yksittäinen komponentti tai muu välituote ylittää saarivaltakunnan rajan parhaimmillaan useita kertoja. Erityisesti mikäli kova brexit rajaesteineen toteutuu, aiheutuu tuotteiden rajanylityksistä jatkossa viivästyksiä ja lisämaksuja, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia yrityksille.

Tänään julkaistu Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen ”Brexit and indirect impact routes through global value chains” (ETLA Raportti 89) käy läpi globaaleja arvoketjuja ja niiden kautta syntyviä yhteyksiä Britannian, Suomen ja muun EU-alueen välillä. Tutkimuksen on rahoittanut ulkoministeriö.

Tutkimuksen perusteella Britannia saa arvonlisää suoran kaupan ohella merkittävästi myös epäsuorasta, kolmannen maan kautta ohjautuvasta kaupasta: jopa kolmasosa arvonlisäpohjaisesta viennistä kulkeutuu kolmannen maan kautta. Brexit voi siten lisätä yritysten kuluja, paitsi suoraan tullimaksujen myötä, myös epäsuorasti erilaisten vaadittavien lisäasiakirjojen muodossa, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Brexit voi seisottaa tärkeitä komponentteja tullissa ja hidastaa arvoketjun toimintaa. Esimerkiksi aivan tavallinen tilanne on, että komponentit tulevat EU-alueelta, tuote valmistetaan Britanniassa ja se viedään takaisin EU-maahan. Monet kansainväliset yritykset tutkivat tarkoin tuotantoketjunsa toimintaa ja kustannustehokkuutta. Brexit muuttaa siis todennäköisesti globaalien arvoketjujen toimintaa ja siirtää tuotantoa sinne, missä rajaesteitä ei ole, sanoo Ali-Yrkkö.

Britannia Suomelle kuudenneksi tärkein kauppakumppani

Vaikka Suomen Britannian-viennistä valtaosa on suoraa vientiä, ei epäsuoriakaan yhteyksiä voi pitää mitättöminä. Viidesosa niin Suomen kuin koko EU:n arvonlisäpohjaisesta viennistä Britanniaan jatkaa matkaa eteenpäin muihin maihin, lähinnä Yhdysvaltoihin, ja takaisin EU-alueelle, esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan.

Tutkijat muistuttavat, että brexitin mahdollisia vaikutuksia Suomeen pienentää kuitenkin se, että Britannian merkitys Suomelle on 15 vuoden aikana pienentynyt selvästi enemmän kuin EU-alueella keskimäärin. Viennin arvonlisällä mitattuna Britannia oli Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani vuonna 2014.

Brexit- seminaari Säätytalossa veti väkeä

Marjut Akola (UM), Jyrki Ali-Yrkkö (ETLA), Juha Jokela (FIIA) ja Kari Hietanen (Wärtsilä).

Tutkimus julkistettiin torstaina 14.3. Helsingin Säätytalossa, Etlan ja ulkoministeriön yhteisessä Brexit-seminaarissa. Ajankohta oli poliittiseen tilanteeseen nähden mitä parhain, sillä Britannian parlamentin brexit-äänestykset jatkuivat koko viikon – ja vielä samana päivänäkin. Tästä johtuen seminaari kokosikin liki satapäisen yleisön.

Tutkimuksen esitteli Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, ajankohtaiset puheenvuorot kuultiin niin ulkopoliittisen insitituutin ohjelmajohtaja Juha Jokelalta kuin ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saariseltakin. Tilaisuuden päätteeksi paneelikeskustelussa olivat mukana myös ulkoministeriön yksikönpäällikkö Marjut Akola sekä Wärtsilän johtaja Kari Hietanen. Keskustelu eteni brexitistä yleisempään kauppapoliittiseen tilanteeseen ja globaaliin epävarmuuden aikaan. Keskustelua johdatteli Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.

Yleisö osallistui keskusteluun kiitettävän aktiivisesti kysymyksillä ja kommenteilla. Tutkimus herätti – ansaitustikin – huomiota niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa.

 

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA, p. 046-851 0501, jyrki.ali-yrkko@etla.fi

Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, ETLA, p. 041-444 8144, tero.kuusi@etla.fi

Kuvat: Juuso Heinonen/ETLA