Teollisuuden johtamiskäytännöt vaihtelevat Suomessa alueittain, mutta johtaminen on silti hyvää kansainvälistä tasoa. Tänään julkistettu tutkimus keskittyy tarkastelemaan johtamisen alueellisia eroja Suomessa sekä työvoiman keskittymistä hyvien johtamiskäytäntöjen toimipaikkoihin. Tutkimus on jatkoa Etlan vuonna 2017 julkaistulle laajalle tutkimukselle “Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu“.
Mika Malirannan ja Roope Ohlsbomin tutkimuksen perusteella Suomen teollisuuden johtaminen on hieman heikompaa kuin Yhdysvalloissa, mutta samalla tasolla kuin Saksassa, jopa vähän Saksaa edellä. Tämä tarkoittaa, että johtamiskäytännöt ovat Suomessa erittäin hyvää kansainvälistä tasoa. Nyt julkaistujen tulosten mukaan Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen tasossa on myös alueellisia eroavaisuuksia, mutta ne eivät ole erityisen suuria.
– Erot, joita johtamiskäytäntöjen tasossa on, johtuvat todennäköisesti siitä, että työvoiman keskittyminen parempien johtamiskäytäntöjen toimipaikkoihin on joillakin alueilla voimakkaampaa kuin toisilla. Sen sijaan itse toimipaikkojen johtamiskäytännöt keskimäärin vaikuttavat olevan suurin piirtein yhtä hyvällä tasolla Suomen eri alueilla, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Roope Ohlsbom.
Alueelliset erot ovat siis varsin maltillisia ja johtuvat työvoiman kohdentumisesta. Parantamalla yleisesti johtamiskäytäntöjä Suomella ei ole mahdollisuuksia saavuttaa erityistä kilpailukykyetua muihin maihin verrattuna, koska johtamisen taso on jo valmiiksi todella hyvää kansainvälistä tasoa.
Mikä sitten selittää korkeatasoista johtamista?
– Yhdysvalloissa on esimerkiksi havaittu, että johtamiskäytäntöjen eroihin vaikuttavat ainakin liiketoimintaympäristö sekä oppiminen muilta alan yrityksiltä eli niin kutsutut informaation heijastusvaikutukset. Lisäksi institutionaalisten tekijöiden, kuten liittojen neuvotteluvoiman, on havaittu vaikuttavan johtamiskäytäntöjen tasoon, pohtii Ohlsbom.
Vuonna 2017 toteutetussa Etlan tutkimuksessa pyrittiin samaisella aineistolla tekemään enemmän kansainvälistä vertailua. Tavoitteena oli verrata koko Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjä muihin maihin, jotka ovat toteuttaneet vastaavanlaisen kyselyn. Nyt julkistetussa tutkimuksessa Ohlsbom ja Maliranta keskittyivät tarkastelemaan johtamiskäytäntöjä Suomen sisällä.
Lisätietoja:
Tutkija, Roope Ohlsbom, ETLA, roope.ohlsbom@etla.fi, 044 362 3696
