Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet. Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.
Tänään julkaistavan ETLA Muistion mukaan talouden dynamiikassa on yhä maakuntien välillä eroja, joskin ne ovat vuosien varrella kaventuneet selvästi.
Tutkija Paolo Fornaro on tarkastellut Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000-2015. Tarkastelussa olivat muutokset BKT:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa. Vertailukohtana hän on käyttänyt Saksaa ja Italiaa, joissa maiden sisäiset alueelliset erot ovat huomattavasti Suomea suuremmat.
– Tuloksista saatu kuva on hyvin mielenkiintoinen. Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen divergenssi, hajautuminen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, Fornaro pohtii.
Vertailussa Uusimaa ja Kainuu ovat yhä maakuntien ääripäät. Vuonna 2015 asukasta kohti laskettu BKT oli Uudellamaalla 30 prosenttia korkeampi kuin EU15-vertailuryhmällä. Kainuussa vastaava luku oli puolestaan 30 prosenttia verrokkiryhmää alempi. EU15-maat ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxembourg, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Britannia.
BKT ja työllisyysaste korreloivat maakunnissa selvästi, ja niiden alueelliset erot ovat kaventuneet. Tutkija selittää tätä muun muassa muuttoliikkeellä. Kasvukeskukset vetävät puoleensa väkeä muualta Suomesta, jolloin myös alueen ikärakenne nuorenee. Väestöä menettävissä maakunnissa väestö painottuu enemmän ikääntyneisiin, joiden työllisyysaste on alhainen.
Fornaron mukaan yhteys alueellisen tuottavuuden ja palkkojen välillä on vahvempi kuin tuottavuuden ja työllisyyden välinen yhteys. Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta, ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Kainuun työllisyys on vertailussa käytettyjen mittareiden valossa (2015 data) korkeammalla kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta (BIBU). Siinä selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten poliittiset arvot ja äänestäminen on muuttunut eri alueilla Suomessa rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä.
Lisätietoja:
Tutkija Paolo Fornaro, ETLA, p. 040-965 8449, paolo.fornaro@etla.fi
Tutkimusjohtaja Mika Maliranta, ETLA, p.050-369 8054, mika.maliranta@etla.fi
