Digitaalisten työnvälitysalustojen ansiosta tietotyötä tehdään nyt myös kaupunkien ulkopuolella – ja työ on vaativampaa ja paremmin palkattua

Tietotyö on perinteisesti keskittynyt vahvasti urbaaneihin keskuksiin. Verkkotyömarkkinat ja digitaaliset työnvälitysalustat murtavat kuitenkin hitaasti näitä keskittymiä. Etlan tutkijan Otto Kässin aihetta käsittelevä tutkimus on vastikään julkaistu arvostetussa akateemisessa journaalissa “Information, Communication & Society”. Tutkimuksessa havaittiin, että digitaaliset työnvälitysalustat mahdollistavat tänä päivänä, että pieni, mutta nopeasti kasvava osuus tietotyöntekijöistä pystyy työskentelemään myös urbaanien keskusten ulkopuolella.

Vaikka informaatio- ja kommunikaatioteknologia periaatteessa sallii työskentelyn missä tahansa, on hyvin palkattu tietotyö keskittynyt voimakkaasti urbaaneihin keskuksiin. Yksi syy tähän on ollut se, että kasvokkaiset kohtaamiset helpottavat ideoiden liikkumista ja samalla parantavat ihmisten välistä luottamusta toisiinsa.

Fabian Braesemannin, Vili Lehdonvirran ja Otto Kässin tutkimus ICTs and the urban-rural divide: can online labour platforms bridge the gap? tarkastelee yhtä suurinta internetin työnvälitysalustaa, jossa työnantajat ja työntekijät kohtaavat toisensa verkossa toimivan palvelun kautta. Näissä palveluissa kaikki työpaikkojen hallinnolliset tehtävät on toteutettu sähköisesti: muun muassa työhaastattelut tapahtuvat digitaalisesti ja työn tulokset toimitetaan työnantajille verkon välityksellä.

Tutkimuksessa havaittiin, että tällaisten alustojen ansiosta pieni, mutta nopeasti kasvava osuus työntekijöistä tekee korkean osaamistason työtä urbaanien keskusten ulkopuolella. Digitalisaatio ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan yksinään poista urbaaneihin keskuksiin keskittynyttä työntekoa, sillä edelleen valtaosa verkon kautta välitettävästä työstä tehdään kaupungeissa. Kaupunkikeskittymien ulkopuolella asuvien työntekijöiden tekemän työn havaittiin olevan kuitenkin keskimääräistä vaativampaa ja paremmin palkattua kuin kaupungissa asuvien.

Miksi näin?

– Väitämme että tämä johtuu siitä, että työnvälitysalustojen luomat “digitaaliset työmarkkinainstituutiot” auttavat ideoiden siirtymistä ja luottamuksen ylläpitämistä pitkien etäisyyksien päästä, Kässi selittää.

Tutkimus on tehty pääasiassa ennen covid19-pandemian alkua. Pandemian aikana työnteko on digitalisoitunut vahvasti ja pandemian vaikutukset saattavat tehdä kasvokkaiset kohtaamiset vähemmän halutuiksi myös jatkossa. Kässi seuraakin mielenkiinnolla urbanisaatiotrendin jatkokehitystä lähivuosina.

Akateemisen julkaisun valmistumisesta Kässi iloitsee.

– Toki on aina hauska saada paperiprojekti valmiiksi! Akateemisissa papereissa on usein se ongelma, että pitkän julkaisuprosessin aikana kaikkiin papereihin ehtii kyllästyä, Kässi pohtii.

 

Braesemannin, Lehdonvirran ja Kässin paperi on julkaistu Information, Communication & Society -journaalissa. Sen teemat keskittyvät informaatioteknologian vaikutusten yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.