Digitaalinen työnvälitys yhä vaatimatonta Suomessa, mutta käyttäjät tyytyväisiä virtuaalisiin työmarkkinoihin

Kasvava digitaalinen työnvälitys on yksi tärkeimmistä nykytrendeistä työmarkkinoilla. Projektiluontoisesti digitaalisen työnvälityksen kautta työllistyvät Suomessa jo mm. kielenkääntäjät, graafiset suunnittelijat sekä ohjelmistokehittäjät. Tyypillisesti digialustaa käyttävät alle 30-vuotiaat koulutetut kaupunkilaiset, jotka pitävät yrittäjyyttä parempana tapana työllistyä kuin palkkatyötä. Digitaalisen työnvälitysalustan kautta ilmoittavat työllistyneensä myös maahanmuuttajat sekä muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

Nykyajan digitaaliset työmarkkinat jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: täysin virtuaalisiin online-markkinoihin (OLMs) ja mobiilimarkkinoihin (MLMs). Työntekijän fyysistä läsnäoloa vaaditaan vain jälkimmäisessä, kun taas virtuaalimarkkinoilla työntekijä voi tehdä työnsä vaikkapa toisessa maassa – tai maanosassa – kuin toimeksiantaja. Maailman suurinta virtuaalista työnvälitysalustaa edustaa yhtiönä Upwork, jonka käyttäjien kokemuksia on nyt kartoitettu Etlan, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen tänään julkistamassa selvityksessä.

Kysely suunnattiin kaikille niille Upwork-työnvälitysalustalle rekisteröityneille, Suomen sijaintipaikakseen ilmoittaneille, jotka olivat myös ansainneet sen kautta rahaa. Yli kahdesta sadasta kriteerit täyttäneestä henkilöstä kyselyyn vastasi liki 60 prosenttia. Vastaajat olivat yleisesti varsin tyytyväisiä sekä alustaan että työjärjestelyihinsä. Erittäin moni piti yleisesti ottaen yrittäjyyttä palkkatyötä parempana tapana työllistyä; alustatyöhön siis valikoituu poikkeuksellisen yrittäjähenkinen osa työllisistä. Digitaalisen työnvälitysalustan käytön motiiveina korostuivat itsenäisyys, joustavuus ja lisäansiot.

Valtaosa Suomessa toimivista upworkereista on kielenkääntäjiä (39%) sekä graafisia suunnittelijoita (25%) ja ohjelmistokehittäjiä (14%). Tyypillisesti digitaalista työnvälitystä käyttivät alle 30-vuotiaat korkeakouluopiskelijat tai vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneet freelancerit. Noin joka kolmas heistä on maahanmuuttaja tai jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuva.

Upwork-työnvälitysalusta ei ollut juuri kenellekään kyselyyn vastanneista merkittävä tulonlähde, keskimääräinen digialustoilta saatu vuositulo jäi viime vuonna alle 6000 euroon. Liki joka toinen (45%) vastanneista ilmoittikin digitaalisen työnvälitysalustan kautta saamansa tulon muodostavan vain alle 10 prosenttia henkilön kokonaistuloista. Tämä selittyy osa-aikatyöllä: kyselyyn vastanneet freelancerit työskentelivät keskimäärin parikymmentä tuntia viikossa.

– Digitaaliset työmarkkinat ovat vielä pieni, mutta koko ajan kasvava osa Suomenkin työmarkkinoita. Täysin virtuaaliset työmarkkinat, mitä Upwork firmana edustaa, ovat kiintoisa tutkimuskohde, koska niiden kautta toteutuu samalla ns. virtuaalinen muuttoliike. Toisin sanoen, työntekijä voi antaa työpanoksensa missä vain ja milloin vain. Suomen kannalta kiinnostavaa on myös, heijastuvatko globaali palkkakilpailu ja lyhyet toimeksiannot jatkossa tavalliseen työelämään ja toimistotyöhön yleisemminkin, pohtii Etlan tutkimusjohtaja ja Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan SWiPE (Smart Work in Platform Economy) hankkeen jatkotutkimuksissa.

Upworkers in Finland -raportti on osa Turun yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Työterveyslaitoksen SWiPE-hanketta (303667, http://www.smartworkresearch.fi/), jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivia strategisen tutkimuksen neuvosto.

Kuvagalleria tilaisuudesta (Juuso Heinonen/ETLA):

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen, ETLA, p. 050-367 3474, petri.rouvinen@etla.fi