Datan arvoa metsästämässä – mikä on todellinen hintalappu yritysten jakamalle datalle?

EU-28 -maissa 18 prosenttia kaikista yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä jakaa nykyisten toimittajien ja asiakkaiden kanssa jo dataa saavuttaen sekä operatiivisia että strategisia tehokkuushyötyjä. Mutta mikä onkaan tuon jaetun datan arvo? Etlan tuore tutkimus pyrkii selvittämään jaetun datan potentiaalista arvoa teollisuuden ja palveluiden arvoketjuissa sekä kehittämään menetelmää sen tutkimiseksi. Datan jakaminen on yrityksille ja yhteiskunnan muille toimijoille tärkeää sekä asiakasvaatimusten pirstaloitumisen että nyky-yhteiskunnan systemaattisen kehittymisen vuoksi.

Datan jakaminen ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi eri resursseja hyödyntäen synnyttää datalle sen lopullisen arvon. Datalla itsellään ei ole varsinaisesti arvoa vaan sen arvo ennen varsinaista jalostamista on puhdas nolla. Toisaalta datan syntymiseen liittyy aina jonkun resurssin hyödyntämistä.

– Yritykset joutuvat pohtimaan nykyisessä toiminnassaan, ulkoistavatko ne tiettyjä tuotteita ja palveluita vai tuottavatko ne itse. Samankaltaista pohdintaa tulisi tehdä myös datan jakamisessa: jaetaanko dataa jo olemassa oleville verkoston toimijoille vai jaetaanko sitä myös kolmansille osapuolille, toteaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten ”make-or-buy” -päätökset eivät toistaiseksi korreloi yritysten datan jakamisen kanssa. Tulevaisuudessa tilanne on varmasti toisin. Toistaiseksi yrityksille data on tällä hetkellä hyödyntämätön resurssi, jota jakamalla kolmansille osapuolille voitaisiin synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, ja sitä kautta saada uutta potentiaalista liikevaihtoa. Datasta jalostetut uudet tuotteet ja palvelut näkyvät liikevaihtona nimenomaan dataa jalostaneissa yrityksissä, eivät siis niissä yrityksissä, jotka dataa jakavat.

Dataa jaetaan kuitenkin pääosin tunnettujen ja yritysten ennalta hyväksymien toimijoiden kanssa. Datan jakamista tulisi laajentaa myös kolmansille osapuolille, mutta tämä ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta.

– Yrityssuhteet ovat pääosin sopimuspohjaisia ja näin ollen dataa ei voida sellaisenaan jakaa kolmansille osapuolille. Se vaatisi sopimista niin toimittajien kuin asiakkaidenkin kanssa, Seppälä arvioi.

Jos datan arvo on nolla, miksi yritysten sitten tulisi jakaa dataa?

– Asiakastarpeet pirstaloituvat nykypäivänä niin paljon, että yritysten omat resurssit eivät riitä tuottamaan tarvittavia tuotteita ja palveluita loppuasiakkaalle. Tällöin datan jakamisen merkitys uusien osapuolien kesken korostuu, Seppälä muistuttaa.

Mitä enemmän tiettyä dataa jaetaan, sitä suuremmaksi sen kokonaisarvo voi muodostua. Yritysten on myös jaettava dataa, jotta systeeminen kehitys yhteiskunnassa voisi mennä eteenpäin. Hyvä esimerkki tästä on tulevaisuuden älykäs liikenne, jossa data on usean eri toimijan hallussa. Datan on oltava yhteensopivaa ja liikuttava järjestelmästä toiseen, jotta tällainen älykäs liikennejärjestelmä voi syntyä. Yksi keskeisimmistä motivaattoreista yrityksille datan jakamisessa on kuitenkin asiakkaiden pirstaloituminen.

 

Lisätietoja:

Johtava tutkija Timo Seppälä, Etla, p. +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi