Daron Acemoglu: Tavoitteena vallan tasapaino

Valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä on mahdollista saavuttaa tasapaino, jossa teknologialla on oma merkittävä roolinsa: käytetäänkö sitä despotismin tukemiseen vai kansalaisten vapauden lisäämiseen. Maailman viitatuin taloustieteilijä Daron Acemoglu kävi EtlaKeyNotes-tapahtuman tähtenä keskiviikkona 24.4.

Vapaissa valtiossa ei saa olla dominanssia, itsevaltiutta eikä väkivallan uhkaa.

Maailman arvostetuin, viitatuin ja palkituin taloustieteen professori Daron Acemoglu MIT:stä kävi kertomassa näkemyksiään demokratiasta ja vapaudesta EtlaKeyNotes-tilaisuudessa Finlandia-talolla keskiviikkona.

Miltä maiden tulevaisuus sitten näyttää taloustieteilijöiden silmin ja mitkä tekijät vaikuttavat tulevaisuuteen?

– Liberaalien talouksien ja autokraattisten yhteiskuntien koko on maailmassa yhtä suuri, mutta suunta on huolestuttava. Demokratia ei ole uhattuna ainoastaan kehittyvissä maissa ja kasvavissa talouksissa, kuvasi tilannetta Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju avatessaan tilaisuuden.

Kiina on avainpelaaja kehitystrendissä ja Venäjäkin on vapausasteita mittaavissa tutkimuksissa matalalla.

Acemoglu kuvaakin valtioiden valta-asemaa ja yhteiskunnan tasapainoa omalla käytävä-esimerkillään (corridor).

Olennaista on löytää tasapaino vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä, ja silloin pääsee kapeaan putkeen keskelle Acemoglun diagrammaa. Tähän ovat yltäneet esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Sen sijaan Kiina jää ulkopuolelle.

– Jos käytävä on hyvin kapea, sieltä on helppo luiskahtaa ulos, hän huomauttaa.

Käytävän kapeuteen tai leveyteen vaikuttavat monet rakenteelliset tekijät, kuten työvoiman neuvotteluvoima, ihmisoikeudet tai globalisaation luonne – tai vaikkapa se, rohkaistaanko teollisuuden vai maatalouden erikoistumiseen.

Kapean käytävän salaisuus

Acemoglu on kirjoittanut yhdessä James A. Robinsonin kanssa vuonna 2012 ilmestyneen menestysteoksen, joka kantaa suomeksi nimeä Miksi maat kaatuvat (Why nations fail). Syksyllä ilmestyvä uusi teos käsittelee kapean käytävän paradigmaa ja siihen liittyvää itsevaltiutta, anarkiaa ja vapautta (The Narrow Corridor: Despotism, Anarchy and Liberty).

Kirjaansa siteeraten Acemoglu esittää valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien keskinäisen tilanteen diagrammalla, jossa tasapaino haetaan pyrkimällä keskellä kulkevaan käytävään. Sisälle tähän putkeen ovat päässeet esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat, mutta ulkopuolelle jää despoottinen Kiina ja monia muita valtioita.

– Erilaisilla valtion ja yhteiskunnan suhteilla on vaikutusta siihen, miten muut asiat yhteiskunnassa toimivat. Myös teknologian vaikutus on riippuvainen näistä tekijöistä, sanoo Acemoglu.

Hyvässä ja pahassa

Valtioille on ennustettu milloin poliittisen ja taloudellisen liberalismin voittoa, milloin taas anarkian ja väkivallan leviämistä ympäri maailmaa – ja jopa teknologian kostoa.

Professori ja historiantutkija Yuval Noah Harari on ennustanut, että tekoäly johtaisi lopulta digitaaliseen diktatuuriin. Esimerkiksi Kiinassa data on jo valjastettu kansalaisten valvontaan ja rekistereihin.

Acemoglu korostaa, että tekoäly voi toimia niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi kasvojen tunnistukseen on investoitu miljardeja dollareita eri puolilla maailmaa, koska hallitukset haluavat kontrolloida kansalaisiaan. Toinen alue, mihin investoinnit kohdistuvat, on datan kerääminen ihmisten jokapäiväisestä elämästä.

– Vapaus liittyy myös teknologian käyttöön. Miten teknologia vaikuttaa, riippuu siitä, kuinka me sitä käytämme, Acemoglu muistuttaa.

Tämä koskee myös tekoälyä, jota voidaan käyttää niin heikentämään valtiota, kuin luomaan despotismiakin – tai tukemaan tasapainoa yhteiskunnassa.

Mutta mitkä tekijät tämän määräävät? Acemoglu aloittaa oman konseptuaalisen kehikkonsa rakentamisen historiallisen kaukaa, aina Gilgameksen tarinasta lähtien ja kuljettaa selitystä kreikkalais-roomalaiseen historiaan, germaaneihin, Song-dynastiaan, anglo-saksiseen yhteiskuntaan ja Tudoreihin asti.

– Mutta se, mikä on erottanut Euroopan muista, on tasapaino, joka saatiin aikaan roomalaisten valtakunnan ja germaanien heimoinstituutioiden välillä.

Olennaista germaanien sotajoukoille olivat kokoukset (assembly), joilla oli todellista valtaa. Niitä oli sekä tärkeiden miesten kesken että tavallisten ihmisten välillä.

Kaltevalla pinnalla

Pääsy tasapainoiseen käytävään ei ole helppoa, sillä monet maat ovat kaltevalla pinnalla, väittää Acemoglu. Vapauskaan ei ole staattista. Pelkona on poliittinen hierarkia, yhteiskunnan sisäiset normit ja niiden vaikutus hierakiaan.

Mikä valtio sitten kuuluu despoottisiin valtioihin putken ulkopuolella ja mikä taas on Acemoglun termein Punaisen kuningattaren dynamiikassa?

– On välttämätöntä, ettei rajoiteta valtion valtaa ja vastuuta, mutta tasapainotetaan se kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Tästä käy hänen mukaansa esimerkkinä Ruotsin nousu, johon kuului kompromisseja ja lehmänkauppoja.

Miten sitten nykypäivänä käsitellään kehittyneiden maiden ongelmia?

– Lista on pitkä: automaatio, globalisaatio, työllisyys ja epätasa-arvoisuus, talouden keskittyminen, sosiaalinen media ja demokratian toiminta, hän luettelee

Kaksi tärkeätä kohtaa löytyy vielä Acemoglun listalta: voimasuhteiden tasapaino sekä uudet instituutit tarkastelemaan suurempia ja monimutkaisempia valtion instituutioita.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, professori Daron Acemoglu sekä Etlan hallituksen puheenjohtaja Carl Haglund.

Teksti: Helena Raunio / ETLA

Kuvat: Juuso Heinonen / ETLA