Technology Disruptions as Enablers of Organizational and Social Innovation in Digitalized Environment

This paper illustrates how disruptive technologies primarily shaking the functioning of service sector are spreading to the manufacturing industries, and vice versa, and further change the roles of consumers and users. Software and data that first transformed the provision of services now lead the transition of traditional manufacturing companies towards the production of smart, connected […]

Onko uusyrittäjyyden luonne muuttunut?

Noin puolet kaikesta aloittavasta liiketoiminnasta voidaan luokitella omistaja–yrittäjävetoiseksi liiketoiminnaksi, ts. uusyrittäjyydeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusyrittäjien lukumäärä ei ole muuttunut dramaattisesti, mutta toiminnan luonne on muuttunut. Uusyrittäjien koulutustaso on noussut, heillä on useammin aikaisempaa alakohtaista työkokemusta, he ovat kiinnostuneempia innovaatiotoiminnasta ja heillä on suurempi halu kasvattaa liiketoimintaa. Kasvua tavoitellaan yhä useammin hyödyntämällä kansainvälisiä markkinoita ja […]

Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa?

Tässä raportissa tarkastellaan erilaisten rekisteripohjaisten aineistojen avulla startup-yritysten ominaispiirteitä ja työllisyyden kehitystä. Startupeilla viitataan raportissa nuoriin, pieniin, itsenäisiin ja kasvun perusedellytykset omaaviin yrityksiin. Vuosittain tämänkaltaisia on noin 4 000–5 000 yritystä, joista 6–7 % on sellaisia, jotka työllistivät kolmen vuoden päästä alkuhetkestä vähintään 10 henkilöä ja joiden työllisyyden kasvu vuositasolla on vähintään 20 %. Noin […]

Alkuvaiheen koko, osakeyhtiömuoto ja kasvuhakuisuus selittävät nuorten yritysten toteutunutta kasvua

Raportissa tarkastellaan suomalaisten kasvuhakuisten aloittavien yrittäjävetoisten yritysten kasvua ja kehitystä yrityskyselyn ja rekisteripohjaisten aineistojen avulla. Tarkastelussa ovat vuoden 2005 alkupuolella aloittaneet yritykset, joita seurataan kahdeksan vuoden ajan perustamisesta. Havaitsemme, että kasvuhakuiset uuden yrityksen perustaneet yrittäjät ovat tyypillisesti jo kokeneita yrittäjiä ja/tai johtajia sekä menestyneitä riskinottajia. Kasvuhakuiset yritykset ovat puolestaan muita aloittaneita yrityksiä verkottuneempia ja jo […]

Ansiosidonnainen työttömyysturva, työllisyys ja elinkaaritulot

Ansiosidonnainen työttömyysturva heikentää työn etsimiseen ja vastaanottamiseen liittyvää taloudellista kannustinta merkittävästi. Suomen nykyisen työttömyysvakuutuksen arvioidaan vähentävän tätä kautta työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Ansiosidonnainen työttömyysturva voi myös heikentää yritysten kannustimia luoda uusia työpaikkoja ja vaikeuttaa siten kaikkien työttömien työllistymistä. Lisäksi merkittävä osa ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksia maksetaan ihmisille, joiden elinkaaren aikaiset ansiotulot ovat suhteellisen korkeat. Tätä taustaa […]

Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa

Pitkin syksyä on keskusteltu vilkkaasti suomalaisista neeteistä eli niistä nuorista, jotka eivät ole koulutuksessa tai töissä. OECD:n tuoreimpien laskelmien mukaan neettien osuus 20–24-vuotiaiden ikäluokasta on Suomessa OECD-maiden korkeimpia (18,3 %). Lisäksi osuuden todetaan olevan merkittävästi suurempi ikäryhmän miesten kuin naisten keskuudessa (21,1 vs. 15,4 %). Keskusteluissa on unohdettu, että neetiksi luokiteltu nuori ei ole automaattisesti […]

Technology Disruptions as Enablers of Organizational and Social Innovation in Digitalized Environment

This paper illustrates how disruptive technologies primarily shaking the functioning of service sector are spreading to the manufacturing industries, and vice versa, and further change the roles of consumers and users. Software and data that first transformed the provision of services now lead the transition of traditional manufacturing companies towards the production of smart, connected […]

Onko uusyrittäjyyden luonne muuttunut?

Noin puolet kaikesta aloittavasta liiketoiminnasta voidaan luokitella omistaja–yrittäjävetoiseksi liiketoiminnaksi, ts. uusyrittäjyydeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusyrittäjien lukumäärä ei ole muuttunut dramaattisesti, mutta toiminnan luonne on muuttunut. Uusyrittäjien koulutustaso on noussut, heillä on useammin aikaisempaa alakohtaista työkokemusta, he ovat kiinnostuneempia innovaatiotoiminnasta ja heillä on suurempi halu kasvattaa liiketoimintaa. Kasvua tavoitellaan yhä useammin hyödyntämällä kansainvälisiä markkinoita ja […]

Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa?

Tässä raportissa tarkastellaan erilaisten rekisteripohjaisten aineistojen avulla startup-yritysten ominaispiirteitä ja työllisyyden kehitystä. Startupeilla viitataan raportissa nuoriin, pieniin, itsenäisiin ja kasvun perusedellytykset omaaviin yrityksiin. Vuosittain tämänkaltaisia on noin 4 000–5 000 yritystä, joista 6–7 % on sellaisia, jotka työllistivät kolmen vuoden päästä alkuhetkestä vähintään 10 henkilöä ja joiden työllisyyden kasvu vuositasolla on vähintään 20 %. Noin […]

Alkuvaiheen koko, osakeyhtiömuoto ja kasvuhakuisuus selittävät nuorten yritysten toteutunutta kasvua

Raportissa tarkastellaan suomalaisten kasvuhakuisten aloittavien yrittäjävetoisten yritysten kasvua ja kehitystä yrityskyselyn ja rekisteripohjaisten aineistojen avulla. Tarkastelussa ovat vuoden 2005 alkupuolella aloittaneet yritykset, joita seurataan kahdeksan vuoden ajan perustamisesta. Havaitsemme, että kasvuhakuiset uuden yrityksen perustaneet yrittäjät ovat tyypillisesti jo kokeneita yrittäjiä ja/tai johtajia sekä menestyneitä riskinottajia. Kasvuhakuiset yritykset ovat puolestaan muita aloittaneita yrityksiä verkottuneempia ja jo […]

Ansiosidonnainen työttömyysturva, työllisyys ja elinkaaritulot

Ansiosidonnainen työttömyysturva heikentää työn etsimiseen ja vastaanottamiseen liittyvää taloudellista kannustinta merkittävästi. Suomen nykyisen työttömyysvakuutuksen arvioidaan vähentävän tätä kautta työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Ansiosidonnainen työttömyysturva voi myös heikentää yritysten kannustimia luoda uusia työpaikkoja ja vaikeuttaa siten kaikkien työttömien työllistymistä. Lisäksi merkittävä osa ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksia maksetaan ihmisille, joiden elinkaaren aikaiset ansiotulot ovat suhteellisen korkeat. Tätä taustaa […]

Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa

Pitkin syksyä on keskusteltu vilkkaasti suomalaisista neeteistä eli niistä nuorista, jotka eivät ole koulutuksessa tai töissä. OECD:n tuoreimpien laskelmien mukaan neettien osuus 20–24-vuotiaiden ikäluokasta on Suomessa OECD-maiden korkeimpia (18,3 %). Lisäksi osuuden todetaan olevan merkittävästi suurempi ikäryhmän miesten kuin naisten keskuudessa (21,1 vs. 15,4 %). Keskusteluissa on unohdettu, että neetiksi luokiteltu nuori ei ole automaattisesti […]