Firm lifecycles and evolution of industry productivity

Research Policy Vol. 42:5, June 2013, pp. 1080–1098

Tulehduksen oireet – Näin yritysjohtajat näkevät Suomen kilpailukyvyn 19 osatekijää

EVA Analyysi No 27

Globalization, occupational restructuring and firm performance

Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden muutosta ja sen mikrotason mekanismeja soveltamalla perinteisiä työpaikka- ja työntekijävirtamittaimia ammattiryhmä- ja yritystasolla. Aineistona käytetään pitkittäistä työntekijä-työantaja-aineistoa Suomen yrityssektorilla vuosina 2000–2006. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten globaalit yritykset (so. monikansalliset yritykset tai sellaiset yritykset, jotka ovat siirtäneet toimintoja ulkomaille) vaikuttavat ammattirakenteiden muutokseen sekä siihen, miten ammattirakenteiden erot selittävät globaalien ja paikallisten yritysten […]

Alkuräjähdyksen jälkeinen talouskasvu

Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusselontekoa teemasta ”Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvointi 2030”. Sitä varten etsitään kiihkeästi ratkaisuja, joilla parhaiten edistettäisiin Suomen talouden kehitystä niin, että se on samalla sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävällä pohjalla. Pekka Himasen Sininen Kirja on kirjoitettu selonteon tarpeisiin. Sen parasta antia ovat luultavasti kohdat, jossa kuvaillaan talouskasvun ”luovan tuhon” mekanismia. Tämä tapahtuu […]

Vesa Vihriälä Government Gazettessa: Kohti toimivaa rahaliittoa – suomalainen näkökulma

Euro on epäilemättä edistänyt integraatiota ja nopeuttanut taloudellista kasvua. Myös lupaus hintavakaudesta on pitänyt kuluttajahintainflaatiolla mitattuna. Mutta jos raha- ja makrotaloudellista vakautta tarkastellaan laajemmin, puutteet rahaliiton perustassa ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet koetun kriisin vakavuuteen. Monien mielestä ratkaisu ongelmiin on liittovaltiokehitys, johon Suomessa suhtaudutaan varsin varauksellisesti.

Suomen kilpailukykyongelman luonne

Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen […]

Firm lifecycles and evolution of industry productivity

Research Policy Vol. 42:5, June 2013, pp. 1080–1098

Tulehduksen oireet – Näin yritysjohtajat näkevät Suomen kilpailukyvyn 19 osatekijää

EVA Analyysi No 27

Globalization, occupational restructuring and firm performance

Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden muutosta ja sen mikrotason mekanismeja soveltamalla perinteisiä työpaikka- ja työntekijävirtamittaimia ammattiryhmä- ja yritystasolla. Aineistona käytetään pitkittäistä työntekijä-työantaja-aineistoa Suomen yrityssektorilla vuosina 2000–2006. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten globaalit yritykset (so. monikansalliset yritykset tai sellaiset yritykset, jotka ovat siirtäneet toimintoja ulkomaille) vaikuttavat ammattirakenteiden muutokseen sekä siihen, miten ammattirakenteiden erot selittävät globaalien ja paikallisten yritysten […]

Alkuräjähdyksen jälkeinen talouskasvu

Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusselontekoa teemasta ”Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvointi 2030”. Sitä varten etsitään kiihkeästi ratkaisuja, joilla parhaiten edistettäisiin Suomen talouden kehitystä niin, että se on samalla sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävällä pohjalla. Pekka Himasen Sininen Kirja on kirjoitettu selonteon tarpeisiin. Sen parasta antia ovat luultavasti kohdat, jossa kuvaillaan talouskasvun ”luovan tuhon” mekanismia. Tämä tapahtuu […]

Vesa Vihriälä Government Gazettessa: Kohti toimivaa rahaliittoa – suomalainen näkökulma

Euro on epäilemättä edistänyt integraatiota ja nopeuttanut taloudellista kasvua. Myös lupaus hintavakaudesta on pitänyt kuluttajahintainflaatiolla mitattuna. Mutta jos raha- ja makrotaloudellista vakautta tarkastellaan laajemmin, puutteet rahaliiton perustassa ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet koetun kriisin vakavuuteen. Monien mielestä ratkaisu ongelmiin on liittovaltiokehitys, johon Suomessa suhtaudutaan varsin varauksellisesti.

Suomen kilpailukykyongelman luonne

Arvioimme Suomen lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten indikaattorien avulla. Heikon vientimarkkinamenestyksen ja reaalisten yksikkötyökustannusten nousun välillä havaitaan vahva yhteys. Tulos kertoo suhteellisen kannattavuuden merkityksestä ulkoiselle tasapainolle. Viennin ja työllisyyden edistämiseksi suhteellisen kannattavuuden olisi parannuttava. Tuottavuuskasvua selvästi maltillisempi palkkakehitys on välttämätön osa akuutin kilpailukykyongelmamme ratkaisua. Toisaalta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Näiden vahvuuksien ylläpitämiseen […]