Etlan kehittämä arvoketjuanalyysi tarkastelee terveydenhuollon monimutkaista maailmaa teollisuuteen rakennetuilla työkaluilla. Kun linjaston alkupäässä on komponenttikeon sijaan ihminen, on kokoonpanon järjestystä, tahtia ja hintaa vaikea ennakoida, vaikka haluttu lopputulos olisi selvillä. Lopulta varsin monimutkaisiksi osoittautuneet ”standardiesimerkit” nostavat esiin useita terveydenhuoltoon yleistettäviä näkökulmia.
Arvonluonti terveydenhuollossa on kotimaista, olipa tuottajana yksityinen tai julkinen toimija. Siinä missä teollisuuden arvoketju hajautuu jo nyt ympäri maailman, jää terveydenhuollon synnyttämä arvo Suomeen ja tyypillisesti varsin lähelle tarkasteltavaa terveydenhuoltoyksikköä. Kun Nokian N95-puhelimen arvosta Suomeen jäi 49 %, jää julkisen sektorin sairaalassa toteutetun tyräleikkauksen arvosta kotimaahan 86 %. Toistaiseksi pitkälti kotimaisissa käsissä olevat arvoketjut alkanevat pilkkoutua, kun digitalisaation tuomat mahdollisuudet esimerkiksi etävastaanottojen ja leikkausrobottien muodossa saavat jalansijaa.
Yleiskustannuksilla on merkittävä rooli terveydenhuollon arvoketjuissa. Korkeiden yleiskustannusten vuoksi terveyspalveluiden hinnat korreloivat huonosti tuotantokustannusten kanssa – tässä suhteessa terveydenhuoltosektori poikkeaa selvästi perinteisestä teollisuudesta. Arvoketjuanalyysi terveydenhuollossa kuvaakin enemmän palveluntuottajan organisaatiorakennetta kuin itse tuotantoprosessia. Lisäksi tuotteen hinta kertoo vain vähän asiakkaan kokemasta arvosta.
Arvoketjuanalyysi on helposti sovellettavissa makrotasolla. Mikrotasolla esiin nousee terveydenhuollon sirpaleinen tiedontuotto: hallintorakenteet ovat monisäikeisiä ja hoitoprosessit jakautuvat usein yli tulosyksikkö- ja organisaatiorajojen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raportissa ”Harsoja ja hallintoa – terveysarvoketjujen anatomiaa” terveydenhuollon palveluihin sovelletaan arvoketjuanalyysimenetelmiä, joita on perinteisesti käytetty teollisuuden rakenteiden tutkimiseen. Tapausesimerkit perusterveydenhuollosta, kiireettömästä erikoissairaanhoidosta ja kiireellisestä erityisen vaativasta hoidosta avaavat suomalaisen terveydenhuollon arvoketjujen rakenteita yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Analyysin monimutkaisuudesta huolimatta arvoketjutarkastelu osoittautui toimivaksi menetelmäksi terveydenhuoltopalveluiden arviointiin. Tulevaisuudessa menetelmää tulisi kehittää soveltumaan myös sellaisiin terveydenhuollon palveluihin, joilla ei ole välitöntä loppupistettä. Tällaisia olisivat esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidolliset elinkaaret.
Julkaisu
Kotiranta, Annu – Kulvik, Martti – Maijanen, Sirpa – Seppälä, Timo: Harsoja ja hallintoa. Terveysarvoketjujen anatomiaa. ETLA B 271.
Lisätietoja:
Martti Kulvik, puh. 609 90245, mp. 041 543 3342, martti.kulvik@etla.fi
Annu Kotiranta, puh. 609 90207, mp. 044 039 3648, annu.kotiranta@etla.fi
