English 
Suomi 
Svenska 
Tutkimuksen tavoitteena on laatia ajantasainen selvitys Venäjän markkinapotentiaalin merkityksestä Suomelle ja erityisesti suomalaiselle elinkeinoelämälle. ETLAssa on tehty vastaavat tutkimukset 1986 ja 2003. ETLA osallistui myös Suomen Akatemian Venäjä-tutkimusohjelmaan vuosina 2005-2007 teemalla ”Opening of the Russian Economy”.
Koska laajasta taloussuhteiden eri aspekteja käsittelevästä tutkimuksesta on jo kulunut kymmenen vuotta, on tarpeen päivittää se keskeisiltä osiltaan. Muutokset sekä Suomen viennin rakenteessa että Venäjän taloudessa ovat olleet tänä aikana mittavia. Venäjän WTO-jäsenyyden asteittainen toteutuminen muuttaa ulkomaankaupan ja suorien sijoitusten toimintaympäristöä lähivuosina. WTO-jäsenyydellä on vaikutusta pitemmälläkin aikavälillä Venäjän talouden kasvupotentiaaliin ulkomaisten investointien ja teknisen kehityksen vauhdittumisen myötä.
Tutkimuksen ajankohtaisuutta lisäävät Suomen teollisuuden viime aikojen suuret rakennemuutokset. Viestintälaitteiden viennin ja tuotannon jyrkkä supistuminen sekä metsäteollisuuden kapasiteetin vähennykset ovat murentaneet viennin perustaa. Taustalla on ollut kysynnän rakennemuutoksia, kilpailun kiristymistä sekä kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä. Suomen tavaraviennin määrä on yhä noin 15 prosenttia matalampi kuin vuonna 2008, ennen finanssikriisin aiheuttamaa taantumaa. Lisäksi vaihtosuhteen heikkeneminen on jatkunut ja vaihtotase on painunut alijäämäiseksi.
Suomen on innovoitava, kohennettava kustannuskilpailukykyään ja hyödynnettävä kasvavia markkinoita. Venäjä on lähellä ja sen talouden kasvuvauhti on yhä noin 3-4 prosenttia vuodessa. Venäläisten kysynnän ja samalla tuonnin rakenne muuttuu sekä elintason nousun että WTO-jäsenyyden myötä. Tämä synnyttää tarvetta varautumiseen myös Suomessa. Venäjän matala kustannustaso on yhtäältä haaste, mutta ennen kaikkea myös mahdollisuus investointeihin ja alihankintoihin.
Vastuullisena projektin johtajana toimii tutkimusjohtaja Markku Kotilainen. Projektiin osallistuvat lisäksi tutkija Ville Kaitila, tutkimusohjaaja Olavi Rantala, tutkija Paavo Suni ja tutkija Tuomo Virkola. Tutkimus toteutetaan vuosina 2013 ja 2014. Tutkimuksen rahoittaa TT-säätiö.
