English 
Suomi 
Tutkimuksessa arvioidaan yksityisalojen työeläkejärjestelmän taloudellista tilaa työurasopimuksen jälkeen, työurien pidentämiseen pyrkiviä eläkepoliittisia toimia ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä väestö- ja talousepävarmuuden oloissa. Tutkimushankkeen eri vaiheissa kehitetään samalla aikaisempia parempia välineitä, joilla voidaan etukäteen arvioida eläkepolitiikan vaihtoehtoja ja työuria pidentävien toimenpiteiden vaikutuksia.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tehdään perusanalyysi työeläkejärjestelmän nykytilasta tehtyjen päätösten jälkeen. Työmarkkinajärjestöjen maaliskuussa 2012 sopima työurasopimus sisältää useita päätöksiä jotka vaikuttavat työurien pituuteen ja työstä poistumisreittien käyttöön, eläkkeiden suuruuteen, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, työeläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen, julkiseen talouteen ja kansantalouteen. Lähtötilanteen arviossa käytetään uutta Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta. Arvio tehdään välineillä, jotka mm. ottavat huomioon työnantaja- ja työntekijämaksujen vaikutuksen eläkkeiden suuruuteen.
Tutkimuksen toisessa osassa kehitetään Hakolan ja Määttäsen (2007, 2009) rakentamaa stokastista elinkaarimallia edelleen siten, että sen avulla voidaan arvioida nykyistä paljon tarkemmin erilaisten eläke-etuuksia koskevien uudistusten vaikutuksia työuriin, tulonjakoon, eläkkeiden suuruuteen ja työeläkejärjestelmän rahoitukseen. Uuden mallin avulla analysoidaan ajankohtaisia eläkepolitiikan vaihtoehtoja. Yksi kiinnostava uudistus on sellainen, jossa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja elinajan odotteen kasvun ottamiseksi huomioon työeläkejärjestelmässä.
Tätä stokastista elinkaarimallia käytetään myös vuorovaikutteisesti koko kansantalouden toimintaa kuvaavan FOG-mallin kanssa. Esimerkiksi mallin työeläkemaksu-ura otetaan FOG-mallin tulosten perusteella. Toisaalta elinkaarimallin tuottamaa arvioita eri työnjättämisreittien käytöstä käytetään hyväksi FOG-mallissa.
Tutkimuksen kolmannessa osassa arvioidaan yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Analyysi huomioi eräät taloudelliset ja vakuutustekniset riskit, kuten sijoitusriskit ja väestökehityksen ennustamisen vaikeudet, ja ennusteisiin pohjautuvien politiikkasääntöjen ominaisuudet. Tässä osassa tarkastellaan myös vaihtoehtoista työeläkemaksujen määräytymistä. Siinä työeläkemaksut pyritään pitämään ennustetulla tasapainotasollaan. Kun toteutuva väestökehitys, työllisyys, tuottavuus ja sijoitustuotot poikkeavat ennustetusta, lasketaan aina uusi tasapainotaso uusien ennusteiden avulla ja maksuja sopeutetaan tälle tasolle. Tavoitteena on pitää järjestelmä eri sukupolvien näkökulmasta reiluna ja rahoitus aina kestävänä.
