English 
Suomi 
Kansallisten klusterien sijaan yhä useammat tuotteet syntyvät globaaleissa arvoverkostoissa. Kansantalouden kannalta on oleellista se, että missä arvonlisä syntyy. Tätä teemaa tutkitaan kahdelta kantilta, jotka kohdistuvat teknologian tai toimialan elinkaaren eri vaiheisiin. Yhtäältä tutkitaan jo pitkälle kansainvälistyneitä yrityksiä, jolloin keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: miten arvonlisäys syntyy eri alojen verkostoissa ja miten arvonlisäys jakautuu toimintojen kesken sekä maantieteellisesti. Toisaalta hankkeessa tutkitaan eri alojen ja teknologioiden elinkaaren alkuvaiheita, jolloin tutkimuskysymyksiä ovat: mikä on tutkimusverkostojen ja monitieteellisyyden merkitys tutkimustulosten kaupallistamisessa ja miten yritykset asemoivat itsensä elinkaaren alku- ja kasvuvaiheessa.
Globalisaation uusi piirre on se, että kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä hienojakoisemmalla tasolla. Yritykset kilpailevat edelleen keskenään, mutta sen lisäksi eri toiminnot (kuten valmistus, tutkimus ja tuotekehitys) ja jopa työtehtävät altistuvat kansainväliselle kilpailulle (Grossman & Rossi-Hansberg, 2006, 2008 ja Baldwin 2006).
Kussakin maassa tuotetut arvonlisät eli jalostusarvot summautuvat kyseisen maan bruttokansantuotteeksi (BKT). Kansantalouden kannalta oleelliseksi muodostuukin kysymys siitä, missä ja minkälaisissa tehtävissä arvonlisä eli jalostusarvo syntyy. Toinen kysymys on luonnollisesti, missä korkeaa arvonlisää tuottavat toiminnot tai työtehtävät sijaitsevat.
Tutkimuksen kantavana teemana on tuottaa uutta tietoa siitä, missä toiminnoissa arvonlisä syntyy ja mitä hyötyjä kansainvälisesti verkostoituneiden yritysten eri toiminnoista tulee nimenomaan Suomen kansantalouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan uusia aloja, joissa arvoketjut ja arvontuottamismallit ovat vasta muodostumassa.
Tutkimuskokonaisuus koostuu kahdesta osiota, jotka ovat A) Arvonluonti ja suomalaisten yritysten asema globaaleissa verkostoissa ja B) Tieteestä kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi.
A-osion tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: missä toiminnoissa arvonlisä syntyy, miten arvonlisäys syntyy eri alojen verkostoissa, miten arvonlisäys jakautuu toimintojen ja yritysten kesken sekä missä maissa eri tuotteiden arvonlisä syntyy? A-osiossa tutkitaan yli 40 eri tuotteen arvonlisän syntymistä. Lisäksi osiossa tutkitaan tilastollisilla aineistoilla, miten yritysten kansainvälistyminen ja globaalit yhteistyömuodot (erityisesti ulkoistaminen) heijastuvat yritysten Suomen toimintojen tehtävärakenteisiin ja sitä kautta tuottavuuteen, palkkatasoon ja kannattavuuteen.
Tutkimushankkeen B-osion painopiste kohdistuu eri alojen ja teknologioiden alkuvaiheisiin. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: mikä on tutkimusverkostojen ja monitieteellisyyden merkitys tieteen kaupallistamisessa, mitkä ovat keskeisimmät kaupallistamishaluttomuuteen vaikuttavat tekijät ja miten uusilla aloilla toimivat yritykset asemoivat itsensä globaaleihin arvoketjuihin sekä millä keinoilla ne pyrkivät pääsemään mukaan näihin verkostoihin? Lisäksi B-osiossa kehitetään käyttöönotto- ja hinnoittelutyökalua. Kustannusvaikutuksen selvittämisen kautta työkalu antaa teknologian kehittäjälle pohjan hinnoittelunsa määrittämiselle ja teknologian käyttöönoton perustelemiselle keskusteltaessa teknologioiden potentiaalisten hyödyntäjien kanssa. Tämä puolestaan auttaa usein pieniä ja varhaisessa elinkaaren vaiheessa vielä suhteellisen eristäytyneitä teknologiakehitysyhtiöitä kytkeytymään arvoketjun seuraaviin osiin.
HENKILÖT
Etlasta tutkimukseen osallistuvat seuraavat henkilöt: Jyrki Ali-Yrkkö, Martti Kulvik, Mika Maliranta, Tuomo Nikulainen, Matias Kalm, Petri Rouvinen, Antti Kauhanen, Timo Seppälä, Matthias Deschryvere, Antti-Jussi Tahvanainen ja Pekka Ylä-Anttila.
Lisäksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä Aalto-yliopiston, University of Californian (Davis), Stanford University Center for Foresight and Innovationsin ja Kellogg School of Managementin kanssa.
Tutkimuskokonaisuuden vetäjänä toimii Jyrki Ali-Yrkkö, joka samalla vastaa A-osion toteutuksesta. B-osion toteutuksesta vastaa Martti Kulvik.
