Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Selvityksessä tarkastellaan, mitä kunnan valinta tuottaa jokin palvelu itse tai ostaa se yksityiseltä tuottajalta vaikuttaa kuntien eläkejärjestelmään ja sitä kautta muitten kuntien, koko kuntasektorin ja yksityisalojen eläkejärjestelmän talouteen. Tarkastelussa ovat mukana mm. eläkemaksut, palvelun tuotantokustannukset ja hinta, kunnallisverot ja valtionosuudet. Selvityksessä keskitytään kuntaeläkkeiden rahoitukseen liittyvien potentiaalisten ongelmien etsimiseen ja kuvataan ratkaisuvaihtoehtoja.

Kunnallisten palveluiden siirtäminen yksityiselle palveluntuottajalle muuttaa KuELin ja TyELin vakuutettujen suhteellisia osuuksia. Tämä voi tapahtua joko siten, että henkilöitä siirtyy KuELista TyELiin, tai siten, että uusien työntekijöiden palkkaamisessa TyELin osuus kasvaa. Käytännössä molempia tapoja esiintyy. Eläkejärjestelmien talouden kannalta ei juuri ole väliä kummalla tavalla siirtymä tapahtuu. Kummassakin tapauksessa menettävä eläkejärjestelmä joutuu korottamaan maksuaan ja saava järjestelmä voi alentaa omaansa. Rahastojen sopeuttamisen avulla järjestelmät voivat kohdentaa maksujen muutokset ajassa haluamallaan tavalla.

Selvityksen keskeinen osa on kunnan eri päätösvaihtoehtojen kuvaaminen ja niiden rahallisten vaikutusten jäljittäminen rahoitusvirtamallin avulla. Mahdolliset ongelmat yksittäisille kunnille, kuntasektorille, Kevalle tai yksityisalojen eläkejärjestelmälle tulevat tällöin näkyviin. Tämän jälkeen arvioidaan keinoja ongelmien poistamiseksi. Selvityksessä ei oteta kantaa ulkoistamiseen sinänsä, eikä pyritä ennustamaan sen kehitystä.

Selvitys toteutetaan yhteistyössä Eläketurvakeskuksen ja Kevan kanssa. Sen tekevät Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen. Hanke valmistuu syksyllä 2012.

Jaa/Share