English 
Suomi 
Tutkimuksessa arvioidaan päästökaupalla toteutettavan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, sähkön hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja kokonaistaloudelliseen kehitykseen kolmannella päästökauppakaudella 2013-2020. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia verrataan koko EU-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Osoittautuu, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin.
EU:n ilmastopolitiikka jarruttaa EU-alueen talouskasvua kolmannella päästökauppakaudella 2013-2020, jolloin päästökauppasektorin päästöoikeuksia kiristetään toiseen päästökauppakauteen 2008-2012 verrattuna. EU:n päästörajoituspolitiikka on otettava huomioon talouskehityksen ennusteissa. Tutkimuksessa arvioidaan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia kokonaistaloudelliseen kehitykseen Suomessa ja EU-alueella. Päästökaupan talousvaikutusten arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella koko EU-aluetta sen takia, että päästökauppa on yhteisötason ilmastopolitiikkaa. Suomen ja muiden yksittäisten jäsenmaiden osana on sopeutua EU:n laajuisessa päästökaupassa määräytyvään päästöoikeuden hintaan.
Päästökauppasektorin päästöoikeuksien kysyntää määrittää keskeisesti fossiilisin polttoainein tuotetun sähköenergian tarve. Sähkön kulutus kytkeytyy talouden ja lämmitystarpeen kehitykseen. Sähkön kulutuksen hintajousto on ratkaiseva tekijä ilmastopolitiikan talousvaikutusten kannalta, koska se määrittää kuinka paljon päästöoikeuden hinnan nousu vähentää suoraan sähkön kulutusta ja sähköntuotannon päästöjä tai vaihtoehtoisesti heijastuu sähkön hinnan nousun kautta negatiivisena vaikutuksena koko kansantalouteen. Keskeistä ennustejärjestelmän kehittämisessä on ilmastosta riippuvan energian kulutuksen ja sähkön kysynnän hintajouston aiempaa huolellisempi ekonometrinen mallintaminen, johon käytetään EU-maiden paneeliaineistoa.
Ilmastopolitiikan makrotalousvaikutuksia kuvaavissa politiikkasimuloinneissa sähkön hinta nousee merkittävästi vuoteen 2020 mennessä perusskenaarioon verrattuna. Vientiin ja kotimaisen kysyntään kohdistuu Suomessa suurempi negatiivinen vaikutus kuin EU-alueella keskimäärin. Keskeinen johtopäätös kokonaistaloudellisesta vaikutusarviosta on, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin.
Kolmannella päästökauppakaudella 2013-2020 päästöoikeuksien jaossa pääperiaatteeksi tulee huutokauppa, joten yhdeksi tutkimuksen tarkastelukohteeksi otetaan päästöoikeuksien huutokauppatuottojen vaikutus EU-alueen ja Suomen valtiontalouksien rahoitukseen. Lisäksi tarkastellaan huutokauppatuottojen vaihtoehtoisten käyttötapojen vaikutuksia kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Osoittautuu, että Suomessa päästöoikeuksien huutokauppatuottojen palauttaminen teollisuudelle on kokonaistaloudellisesti parempi vaihtoehto kuin palauttaminen kotitaloussektorille. EU-alueen osalta tulos on päinvastainen siinä mielessä, että palautus kotitaloussektorille näyttää koko EU:n tasolla olevan hieman parempi vaihtoehto.
EU:n päästökauppasektorin päästöoikeuksien kiristämisen vaikutuksia voimistaa se, että Japanin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena Saksan hallitus päätti vuonna 2011 sulkea maan ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Ennustemallin simulointitulosten mukaan Suomi maksaa Saksan ydinvoimapäätöksestä kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin.
Rahoittaja: TT-säätiö.
Tutkija: tutkimusneuvonantaja Olavi Rantala.
