Hankkeen koordinaattorit: Petri Rouvinen (ETLA) ja John Zysman (BRIE).

Globalisaation uusi piirre on se, että kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä hienojakoisemmalla tasolla. Yritykset kilpailevat edelleen keskenään, mutta sen lisäksi eri toiminnot (kuten valmistus, tutkimus ja tuotekehitys) ja jopa työtehtävät altistuvat kansainväliselle kilpailulle (Grossman & Rossi-Hansberg, 2006, 2008 ja Baldwin 2006).

Kussakin maassa tuotetut arvonlisät eli jalostusarvot summautuvat kyseisen maan bruttokansantuotteeksi (BKT). Kansantalouden kannalta oleelliseksi muodostuukin kysymys siitä, missä ja minkälaisissa tehtävissä arvonlisä eli jalostusarvo syntyy. Toinen kysymys on luonnollisesti, missä korkeaa arvonlisää tuottavat toiminnot tai työtehtävät sijaitsevat.

Tutkimuksen kantavana teemana on tuottaa uutta tietoa siitä, missä toiminnoissa arvonlisä syntyy ja mitä hyötyjä kansainvälisesti verkostoituneiden yritysten eri toiminnoista tulee nimenomaan Suomen kansantalouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan uusia aloja, joissa arvoketjut ja arvontuottamismallit ovat vasta muodostumassa.

Tutkimuskokonaisuus koostuu kahdesta osiota, jotka ovat A) Arvonluonti ja suomalaisten yritysten asema globaaleissa verkostoissa ja B) Tieteestä kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi.

A-osion tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: missä toiminnoissa arvonlisä syntyy, miten arvonlisäys syntyy eri alojen verkostoissa, miten arvonlisäys jakautuu toimintojen ja yritysten kesken sekä missä maissa eri tuotteiden arvonlisä syntyy? A-osiossa tutkitaan yli 40 eri tuotteen arvonlisän syntymistä. Lisäksi osiossa tutkitaan tilastollisilla aineistoilla, miten yritysten kansainvälistyminen ja globaalit yhteistyömuodot (erityisesti ulkoistaminen) heijastuvat yritysten Suomen toimintojen tehtävärakenteisiin ja sitä kautta tuottavuuteen, palkkatasoon ja kannattavuuteen.

Tutkimushankkeen B-osion painopiste kohdistuu eri alojen ja teknologioiden alkuvaiheisiin. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: mikä on tutkimusverkostojen ja monitieteellisyyden merkitys tieteen kaupallistamisessa, mitkä ovat keskeisimmät kaupallistamishaluttomuuteen vaikuttavat tekijät ja miten uusilla aloilla toimivat yritykset asemoivat itsensä globaaleihin arvoketjuihin sekä millä keinoilla ne pyrkivät pääsemään mukaan näihin verkostoihin? Lisäksi B-osiossa kehitetään käyttöönotto- ja hinnoittelutyökalua. Kustannusvaikutuksen selvittämisen kautta työkalu antaa teknologian kehittäjälle pohjan hinnoittelunsa määrittämiselle ja teknologian käyttöönoton perustelemiselle keskusteltaessa teknologioiden potentiaalisten hyödyntäjien kanssa. Tämä puolestaan auttaa usein pieniä ja varhaisessa elinkaaren vaiheessa vielä suhteellisen eristäytyneitä teknologiakehitysyhtiöitä kytkeytymään arvoketjun seuraaviin osiin.

HENKILÖT

Etlasta tutkimukseen osallistuvat seuraavat henkilöt: Jyrki Ali-Yrkkö, Martti Kulvik, Mika Maliranta, Tuomo Nikulainen, Matias Kalm, Petri Rouvinen, Antti Kauhanen, Timo Seppälä, Matthias Deschryvere, Antti-Jussi Tahvanainen ja Pekka Ylä-Anttila.

Lisäksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä Aalto-yliopiston, University of Californian (Davis), Stanford University Center for Foresight and Innovationsin ja Kellogg School of Managementin kanssa.

Tutkimuskokonaisuuden vetäjänä toimii Jyrki Ali-Yrkkö, joka samalla vastaa A-osion toteutuksesta. B-osion toteutuksesta vastaa Martti Kulvik.

Uusi tutkimus osittaa, että käsitys palveluiden roolista tuottavuuskasvun kiviriippana on kääntymässä vastakohdakseen: palvelut ovat muuttumassa tuottavuuskasvun hidasteesta potentiaaliseksi tuottavuuden kasvun lähteeksi. Tähän on lähinnä kolme syytä.

Ensiksi, digitaalivallankumous on mahdollistanut palveluissa samantapaisen, teknologiseen kehitykseen perustuva tuottavuuskehityksen kuin teollisuudessa. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa sekä prosessi- että palveluinnovaatioilla merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että innovaatiot ovat keskeinen tuottavuuskasvun lähde erityisesti liike-elämän palveluissa. Alan yritykset investoivat t&k-toimintaan keskimäärin yhtä paljon kuin teknologiavetoiset teollisuusyritykset. Suomessakin palvelualan pk-yrityksissä t&k-intensiteetti on itse asiassa yhtä korkea kuin vastaavan kokoisissa teollisuusyrityksissä.

Toiseksi – ja edelliseen liittyen – palveluiden digitalisoituminen tuottaa joillekin palvelualoille mahdollisuuden äärimmäisen suuriin mittakaavaetuihin ja siten tuottavuuden valtaisaan nousuun. Tämä edellyttää luonnollisesti globaaleja palvelumarkkinoita ja koskee sellaisia palveluita, joilla käydään kansainvälistä kauppaa. Yhä suurempi osa palveluista on tällaisia: palveluiden maailmankauppa kasvaa nopeammin kuin tavarakauppa. Kysymys on sellaisista palveluista, joita voidaan tuottaa pienin marginaalikustannuksin ja joilla on mahdollista saavuttaa laajat markkinat (= ”tradable and scalable” services).

Kolmanneksi, palvelut ovat kasvava osa muiden alojen välituotepanoksista. Tehokkaasti toimivat palvelut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn lähteeksi. Tuore tehty tutkimus (Barone and Cingano, 2011) osoittaa, että kilpailullisesti toimivat palvelut lisäävät muiden alojen arvonlisäyksen, tuottavuuden ja viennin kasvua. Vastaavasti palvelualojen voimakas sääntely vaikuttaa negatiivisesti kasvuun.

Globaalin työnjaon meneillään oleva muutos tarkoittaa, että kehittyneet maat – Suomi mukaan lukien – erikoistuvat maailmantaloudessa entistä enemmän palveluiden tuottajiksi. Suomessa merkittävä osa vientiin menevistä palveluista on integroitunut osaksi teollisuustuotteita. Samalla niiden merkitys teollisuustuotteiden välituotepanoksina myös Suomessa on kasvanut. Taloudessa arvo syntyy yhä suuremmassa määrin palveluista ja usean eri mekanismin kautta (Pajarinen – Rouvinen – Ylä-Anttila, 2010). Teollisuustuotanto ei Suomesta katoa eikä sen tärkeys talouskasvulle pienene, mutta sen menestyminen riippuu yhä enemmän palveluista ja kyvystä kombinoida älykkäästi tavaroita ja palveluita.

Hankkeessa tutkitaan palveluiden roolia Suomen kansantaloudessa useasta näkökulmasta: kansainvälisin vertailuin, toimialatasolla, yritystasolla ja tehtävärakenteiden tasolla. Erityisesti paneudutaan digitaaliseen palvelutalouteen.

Hankkeen tutkijat: Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila.