Makrotalous ja julkistalous

Makrotalous ja julkistalous

Julkisen talouden tutkimuksen painopisteinä ovat sosiaaliturvan rahoitukseen ja yksityisen ja julkisen sektorin työnjakoon liittyvät asiat. Talouspolitiikan analyysissa korostuu julkisen talouden kestävyys ja siihen liittyvien toimintastrategioiden luominen ja arviointi. Makrotalouden tutkimuskohteina ovat Suomen ja maailman kokonaistalouden kehitys ja sen vaikutukset suomalaiselle elinkeinoelämälle.

  • Julkisen talouden rooli ja kestävyys
  • Talouskasvu
  • Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos
  • Sosiaaliturva ja verotus
  • Kansainvälinen talous ja talousennusteet

Ryhmän tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2024 Tutkimus päättyy 2024

Tässä tutkimushankkeessa uudistetaan ETLA:n ennuste- ja seurantatoimintaa. Uudistuksessa vanhoja ennustevälineitä modernisoidaan ja ennusteryhmän julkaisujen uudistamista jatketaan. Uudistuksen myötä ennusteryhmäläisten työssä painottuu yhä enemmän tutkimus ja yhteiskunnallinen keskustelu mm. ajankohtaisten erillisanalyysien muodossa. Hankkeen lopputuloksena ETLA:n ennusteryhmä tuottaa ajankohtaista tietoa Suomen

Tutkimus alkoi 2024 Tutkimus päättyy 2024

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia tarkastelujaksolla 2019–2021, ja työkyvyn tuen toimenpiteiden yhteyksiä sairauspoissaolojen ja niiden kustannusten kehittymiseen. Työpakettiin kuuluu kaksi eri osaa, joita tarkastellaan kirjallisuuden ja aineistoanalyysin kautta.   Työpaketti 1: Kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään sairauspoissaolojen kustannuksia, niiden kohdentumista

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyy 2024

Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ympäristötuotteiden ja -palveluiden tarjoamaa. Lisäksi kartoitetaan kaupanesteitä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinamenestykselle vientimaissa. Hankkeessa myös arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä uudistuvien tuotteiden luokitteluihin ja niiden kategorioihin voi liittyä. Politiikkavalmistelun ja investointien

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyy 2024

Kestävä kehitys ja hiilineutraali yhteiskunta rakentuvat kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen varaan. Lisäksi kiertotalouden ratkaisujen odotetaan luovan myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kiertotalouteen nojaavien markkinoiden syntyminen edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat yritysten panostukset kiertotalouden investointeihin ja

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyy 2024

Tutkimushanke kartoittaa yrityksille suunnattujen koronapandemian seurauksena myönnettyjen yritystukien onnistumista suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutuksia kansantalouteen, pitkän aikavälin tuottavuuteen, markkinoihin ja kilpailuun. Hanke tarkastelee eri tukiohjelmien vaikuttavuutta sekä rahoitusinstrumenttien että avustusmuotoisten tukien osalta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyy 2024

Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2023

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää paremmin päästöintensiteetin (kasvihuonekaasupäästöt/arvonlisäys) kehitystä eri toimialoilla, tarkastella Suomen hiilikilpailukykyä eurooppalaisessa kontekstissa sekä hyödyntää hankkeessa kerättyä informaatiota tarkempien ennusteiden laatimisessa. Erityisesti hankkeessa kiinnitetään huomiota päästöintensiteetin kehityksen tarkempaan arvioimiseen. Kansainvälinen vertailu antaa siihen tärkeää perspektiiviä ja

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2023

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä. Hankkeessa laaditaan näkemys siitä, millaisia kehitystarpeita Suomen kehysjärjestelmässä voidaan nähdä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata. Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2022

Helmikuussa 2020 Euroopan komissio julkaisi tiedonantonsa EU:n talouden kehysjärjestelmästä. EU:n jäsenvaltiot tarkistavat puitteet. Uudelleenarviointi sisältää arvion EU:n finanssipolitiikan tähän astisesta toiminnasta, mutta siinä ei anneta suosituksia. Komission pääasialliset havainnot ovat linjassa muiden tahojen näkemysten kanssa ja näin ollen on

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2022

Tuotannollisten investointien määrä suhteessa talouden kokoon on laskenut Suomessa 1990-luvulta alkaen. Yksi selittävä tekijä on yrityssektorin koon pieneneminen, kun yrityssektorin osuutta kansantaloudessa on siirtynyt julkiselle ja kotitaloussektorille. Suomen julkista sektoria ovat kasvattaneet elvytys ja velkaantuminen. Hankkeen tarkoituksena on popularisoida

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2023

Nykyisen kansainvälisen yritysverojärjestelmän on useaan otteeseen katsottu olevan tiensä päässä, koska sata vuotta sitten suunnitellun järjestelmän perusrakenne ei tunnu vastaavan uusien liiketoimintamallien tarjoamiin haasteisiin. Erityisesti digitaalisten yritysten roolin kasvu on tuonut hankaluuksia kansallisen tason verotusoikeuksiin. Monikansallisella yrityksellä voi olla

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2022

Uusimmat tilastot Suomen ja muiden EU-maiden sekä eksplisiittisestä että piilotetusta valtionvelasta antavat aihetta suhtautua vakavasti korkean julkisen velan tasoon. Aihe on erityisen relevantti tänä päivänä Suomessa, koska EU:n verosääntöjä tarkistetaan pian ja Suomen on otettava virallinen kanta julkisen velkasuhteen

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2023

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa huolellinen kuvaus perheen huoltajan kuoleman aiheuttamasta tulojen menetyksestä, sosiaaliturvan antamasta suojasta tulojen menetystä vastaan ja näiden erotuksena syntyvästä henkivakuutustarpeesta. Tarpeen mittaamisessa otetaan huomioon lisäksi perheen nettovarallisuus ja arvioitu menojen väheneminen puolison kuoleman vuoksi. Tuloksia

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2023

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2023

Viimeisimmistä OECD:n PISA ja PIAAC raporteista käy ilmi, että monilla nuorilla ei ole riittävää talousosaamista ja tällä on yleensä negatiivisia vaikutuksia nuorten tulevaisuuteen. Talousosaamisen avulla nuori pystyy tekemään järkeviä taloudellisia ratkaisuja yksilön elinkaaren eri vaiheisiin kuuluvissa tärkeissä päätöstilanteissa, kuten

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2023

Maailmaa ja nykyistä talouskasvun paradigmaa koettelevat poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia terveys-, ympäristö- ja talouskriisejä. COVID-19 pandemia, kiihtyvä ilmastonmuutos ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uudelleen yhteiskunnallisia maisemia eikä Suomi ole tästä poikkeus. Jotta talouskasvu saataisiin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Tässä hankkeessa tavoitteena on selvittää mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ilmastopolitiikasta syntyvät muutokset osaamistarpeissa ja ammattirakenteessa kansantalouden eri toimialoilla. Näiden lisäksi tarkastellaan politiikasta syntyviä muutoksia työvoiman ja eri tuotemarkkinoiden rakenteessa. Tässä selvityksessä

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2023

Tasapainottelu työn tuottavuuden lisäämisen ja työssä jaksamisen välillä on vaikeasti ratkaistava yhtälö ikääntyvien työntekijöiden Suomessa. Vaikeus purkautuu ongelmiksi mm. terveydenhuollossa, jossa vähenevällä ja ikääntyvällä työmäärällä pitäisi hoitaa yhä suurempaa vanhenevien suomalaisten joukkoa. Tässä hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla parannetaan terveydenhuollon

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Väestö ikääntyy parhaillaan Suomessa, koska lapsia syntyy vähän ja elinajat pitenevät. Nettomaahanmuutto on riittämätöntä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä, minkä vuoksi työikäisten määrä supistuu. Vaikka ikääntymisen jatkuminen on hyvin todennäköistä lähivuosikymmeninä, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maahanmuuttoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Väestörakenteen muutoksella on

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2020

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää hiilitullien vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan, arvoketjuihin ja kotimaiseen talouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan hiilitullien käytännöllisiä ja kansainvälisoikeudellisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia lisämekanismeja hiilivuodon estämiseksi. Tietoa saadaan myös hiilitullien yleisemmistä vaikutuksista EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Tutkimuksesta

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019

Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Hankkeen tavoitteena on avata ja selittää niitä kysymyksiä, joita maanpuolustuksen kustannusten arvioimiseen liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustuksen arvioimista käsittelevää aikaisempaa taloustieteellistä tutkimusta sekä selitetään ja havainnollistetaan yksinkertaistettujen esimerkkilaskelmien avulla vaikutusmekanismeja, jotka aiemman kirjallisuuden perusteella vaikuttavat maanpuolustuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoisten oletusten avulla

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Tämä tutkimus keskittyy globaalien suuntausten ja verotuksen vuorovaikutukseen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa muutoksen tekijöitä, analysoida niiden vaikutuksia verotulojen tasoon ja rakenteeseen sekä kehittää tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutuksia veropolitiikan päättäjiin. Painopiste on muutoksen ajajissa, joita ovat muun muassa ilmastomuutos

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019

Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2022

Etlalla on käynnissä projekteja big datan – suurien tietomassojen – hyödyntämisessä ennustekäytössä ETLAnow työttömyys tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018

Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018

Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja kehittää politiikkasuosituksia ja strategioita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvia, eri kohderyhmiä puhuttelevia ja kustannusvaikuttavia menetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus kohdistuu

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2018

Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Tutkimus koostui neljästä osasta. Ensimmäisen osan tavoitteena oli koota keskeiset tulokset tutkimuksista, jotka arvioivat työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan rakennettujen työllistymiskannusteiden vaikutuksia, sekä pohtia niiden perusteella annettavia yleisiä politiikkasuosituksia näiden kannusteiden rakenteiden parantamiseksi ja niiden implementoinnin tehostamiseksi. Toisessa vaiheessa selvitettiin

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018

Hankkeen lähtökohtana on Mario Montin ryhmän tekemän EU:n omien varojen järjestelmää koskevan arvion ja sen seurauksena mahdollisen EU:n rahoitusjärjestelmän muuttamisen vaikutukset. On todennäköistä, että komissio tulee esittämään uusia omia varoja nykyisten rinnalle. Uusien varojen tarkoituksena on budjettirahoituksen saamisen lisäksi

Tutkimus alkoi 2013 Tutkimus päättyi 2017

Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja julkisen sektorin velkoja ja velkasuhteita hyvinvointivaltiossa. Se pohtii yksityisen ja julkisen velan suhdetta ja velan luonteisia julkisia vastuita. Kotitalouksien velkaa käsitellään elinkaarinäkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan myös eri maiden julkisten talouksien sopeutumiskykyä ja julkisen velan riskipreemion määräytymistä.

Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2017

Projektin (MoPAct) tavoitteena on päivittää tietämys väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista ja tuottaa uutta tietoa tarkemmin rajatuista temaattisista alueista talous- ja väestötieteilijöiden yhteistyönä. Vastauksia haetaan seuraavanlaisiin kysymyksiin: Kuinka väestön ikääntyminen vaikuttaa yksilöiden taloudelliseen asemaan? Kuinka kannusteet aktiiviseen ikääntymiseen vaikuttavat ihmisten