Micro Level Dynamics of Productivity Growth. An Empirical Analysis of the Great Leap in Finnish Manufacturing Productivity in 1975-2000

Maliranta Mika

Tutkimuksessa analysoidaan tuottavuuden kasvun dynamiikkaa mikrotasolla
Suomen teollisuudessa. Osoitetaan, että tuottavuutta vahvistava rakennemuutos (niin sa-nottu ”luova tuho”) on ollut keskeinen tekijä erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Em-piirinen näyttö kertoo, että T&K panostukset ja altistuminen kansainväliselle kilpailulle tuonnin ja viennin välityksellä ovat vaikuttaneet positiivisesti pienellä aikaviiveellä.

Tulokset tukevat näkemystä, että innovaatiot ja tekninen kehitys sisältävät kokeilua, valikoitumista ja voimavarojen uudelleen kohdentumista mikrotasolla, mikä on tärkeää talouskehitykselle. Tuottavuuden vaihtelun lisäys näyttää edeltävän luovan tuhon kiihtymistä, mikä myös sopii kuvaan. Samaan aikaan luova tuho kuitenkin myös supistaa tuottavuushajontaa poistamalla heikon tuottavuuden yksikköjä. Ei saatu empiiristä näyttöä siitä, että toimipaikkojen välisellä palkkahajonnalla olisi myönteinen vaikutus. Kansainvälisen kaupan positiivinen vaikutus osoittaa tuotemarkkinoiden kilpailun merkityksen, mitä myös tuore teoreettinen kirjallisuus tähdentää. Lopuksi, pääosa tuottavuutta vahvistavasta rakennemuutoksesta syntyy hiljattain perustetuista toimipaikoista, mikä osoittaa uusientoimipaikkojen tärkeyden luovassa tuhossa.

Aggregaattitason tuottavuuskasvun komponentteja voidaan tunnistaa ja mitata erilaisilla dekomponointimenetelmillä. Osoitetaan, että erilaiset menetelmät tuottavat hyvin vaihtelevia tuloksia. Eräitä uusia muunnelmia esitetään. Näillä välineillä on kaksi olennaista etua. Ensiksi, niillä laskettavat komponentit ovat käyttökelpoisia, kun arvioidaan niin sanotun ”edustavan yrityksen mallin” käyttökelpoisuutta. Toiseksi, tulokset eivät ole kovin herkkiä eräille mittausongelmille, jotka ovat mikroaineistoille luonteenomaisia.

Usein on huomautettu, että tuottavuushajotelmissa ei oteta huomioon työpanoksen laatua. Tähän pulmaan tartutaan yhdistettyjen työantaja-työntekijä -aineistojen avulla. Näiden aineistojen avulla on mahdollista mitata työpanosta niin sanotuissa ”tehokkuus-yksiköissä”. Ei löydy näyttöä siitä, että kyseessä olisi ollut näennäinen tuottavuusparannus, joka on syntynyt siitä, että heikosti koulutetut ja kokemattomat työntekijät ovat syrjäytyneet tuotantotoiminnasta rakennemuutoksen johdosta.

Tuottavuutta vahvistava rakennemuutos on vaikuttanut myös funktionaalisen tu-
lonjaon dynamiikkaan. Toimipaikkojen palkkasummaosuudet ovat kohdentuneet uudelleen. Ne ovat siirtyneet sellaisista toimipaikoista, joissa pääoman tulo-osuus on alhainen, sellaisiin toimipaikkoihin, joissa pääoman tulo-osuus on korkea. Aggregaattitasolla palkkasummaosuuksien uusjako on vaikuttanut pääoman tulo-osuutta kasvattavasti.

Koska mikrotason rakennemuutos on erittäin tärkeää talouskasvulle, siihen
vaikuttaviin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, kun politiikkatoimia tai instituutioiden uudistuksia suunnitellaan. Innovaatiot ja T&K ovat tärkeitä, mutta ne eivät aina yksin riitä. Tuotemarkkinoiden kilpailu on keskeinen tekijä. Myös hyvin toimivat pääoma- ja työmarkkinat sekä työvoiman osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka helpottavat talouden uudistumista mikrotasolla.

Julkaisun tietoja

Sarja
ETLA A 38
Avainsanat
Mikrotason dynamiikka, tuottavuushajotelmat, kilpailu, T&K, kiinnikuronta
Keywords
Micro-level dynamics, productivity decompositions, competition, R&D, catching-up
ISSN
0356-7435
ISBN
951-628-399-3
JEL
J23, J24, J63, L60, O12, O33, O4
Sivuja
305
Hinta
30 €
Painoversion saatavuus
Saatavilla
Kieli
Englanti