Pekka Ylä-Anttila

Finpro on henkilöstömäärällä mitattuna yksi suurimmista yrityspalvelu- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Sen tavoitteena on edistää erityisesti kasvuun tähtäävien innovatiivisten yritysten kansainvälistymistä. Finpro on siirtänyt toimintansa painopistettä kansainvälisen markkinatiedon välittämiseen, megatrendien ja varhaisten markkinasignaalien tunnistamiseen. Raportin tavoitteena on selvittää, millaisia Finpron asiakasyritykset ovat – miten asiakaskunta ja Finpron toiminta vastaavat asetettuja tavoitteita. Erityisesti keskitytään siihen, miten Finpron

Valtaosa – noin 70 % – OECD maista käyttää verokannustimia innovaatiopolitiikan välineenä. Suomessa yritysten innovaatiotoimintaa on tuettu suorilla tuilla. Järjestelmä on toiminut verrattain hyvin, mutta ongelmaksi on koettu se, että se ei tavoita riittävän hyvin pieniä ja aloittavia yrityksiä sen vuoksi, että tuen hakemisen kynnys ja kustannukset koetaan liian korkeiksi. Tässä raportissa tarkastellaan muista maista

Tilastokeskuksen yritysaineistojen tutkimuslaboratoriossa on tutkijoiden käytettävissä yritysten julkista rahoitusta ja tukia koskeva tietokanta, jossa tätä tutkimusta tehtäessä oli tietoja vuosilta 2000–6. Aineistoa on toistaiseksi hyödynnetty tutkimuksissa hyvin vähän. Tämä raportti sisältää tukitietokantaan pohjautuvan kuvailevan analyysin julkisten yritystukien laajuudesta, niiden käytöstä ja kohdentumisesta. Yritystuiksi kutsumme raportissa kaikkia tietokannan tuki- ja julkisen rahoituksen muotoja lainoista ja takauksista

Suomalaiset perheyritykset ja globalisaatio Poikkeavatko perhe- ja muut suomalaisomisteiset yritykset toisistaan globalisaation eri ulottuvuuksissa? Viennin tai toimintojen ulkomaille siirtämisen (mukaan lukien sekä yrityksen/konsernin sisäiset että toiselle yritykselle ulkoistamisen kautta tapahtuvat siirrot) todennäköisyyden tai asteen suhteen merkittäviä eroja ei näyttäisi olevan. Sen sijaan ulkomaisen työllisyyden suhteen eroja näyttäisi olevan. Kun muiden tekijöiden vaikutus huomioidaan, perheyrityksillä on

Tässä raportissa tutkitaan aloittavia ja erityisesti kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän yrityksiään laajaa tietokoneavusteista puhelinkyselyä hyödyntäen. Tulosten valossa näyttää siltä, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä on aiempaa johtamis- ja/tai yrittäjäkokemusta, hän on valmis ottamaan riskejä, ja että hän ansaitsi varsin hyvin aiemmassa palkkatyössään. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri

Suomen talouden kehitys 1990-luvulla osoittaa, että tieto ja osaaminen voivat olla todella merkittäviä tekijöitä talouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Raaka-aine-, energia- ja pää-omaintensiivinen talous muuttui vuosikymmenessä suurelta osin osaamisvetoiseksi. Suomi on sijoittunut kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärkeen ja menestynyt hyvin myös esimerkiksi OECD :n koulusaavutuksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Raportti tarkastelee elinkeinopolitiikan roolia talouden ja teollisuuden rakennemuutoksessa, sen erityispiirteitä suhteessa