Vesa Vihriälä

Hallituksen puolivälin tarkastelu lähestyy haastavassa tilanteessa. Taloudellinen toimintaympäristö ei tue kasvua ja tuotanto on selvästi saavutettavissa olevaa pienempi. Kilpailukyvyn heikentyminen on aito ongelma. Tilanteen korjaamiseksi palkkojen yleiskorotusten täytyy jäädä lähivuosina nollan pintaan. Elinkeino- ja veropolitiikalla on tuettava tuottavuuden kohenemista ja erityisesti sen edellyttämää rakennemuutosta. Yhteisöverokanta on alennettava vaalikauden loppuun mennessä 20 prosenttiin. Elinkeinopolitiikassa on varottava

Talouselämä 1/2013, s. 41-43 Julkaisuvuosi:2013 Sivuja: 3 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: suomi Other articles 617

Rahaliittoa perustettaessa tunnistettiin vaara, että yhteinen raha saattaa tehdä julkisen sektorin velkaantumisen liian houkuttelevaksi maissa, joissa ei ole perinnettä vastuullisesta julkisen talouden hoidosta.  Tätä torjumaan EU:n perussopimukseen sisällytettiin ns. no-bailout -lauseke, jonka mukaan EU tai toinen jäsenvaltio ei saa ottaa jäsenvaltion velkoja vastuulleen. Lisäksi Euroopan keskuspankille kielto rahoittaa valtioita. Näiden tarkoituksena oli luoda markkinakuria, ts.

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän

During the past two years, the world has experienced its most severe slump since the Great Depression in the 1930s. The Nordic countries have been hit harder than most other countries. Due to its sharpness and depth, the current global financial and economic crisis has initiated a wide debate on the supposed self-correcting properties of