Tarmo Valkonen

Tutkimuksessa arvioidaan Suomen julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys- ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Jos väestö ikääntyy odotetusti, eli Tilastokeskuksen v. 2009 väestöennusteen mukaisesti, ja talouskehitykseen ei liity pitkäaikaisia yllätyksiä, nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen. Julkisten menojen odotettua

Työeläkerahastot ovat Suomessa suuret suhteessa kansantalouden kokoon. Niiltä on usein toivottu aktiivisempaa roolia työllisyyden, talouskasvun ja suomalaisen omistajuuden turvaajana. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa perusteluja sille miksi eläkelaitosten ja erityisesti työeläkeyhtiöiden pitäisi ylipainottaa sijoituksia Suomeen. Pohdimme muun muassa sitä voidaanko palkkasummaa ja eläkemaksutuloa saada suuremmaksi kotimaisilla sijoituksilla ja onko työeläkeyhtiöillä kannusteita pyrkiä tähän tavoitteeseen. Toinen keskeinen kysymys

Tarkastelemme vanhuuden ajan hoivaan liittyviä kustannuksia ja epävarmuutta sekä niihin varautumista. Kuvaamme hoivamenojen odotettavissa olevaa suuruutta sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimme lisäksi stokastisen elinkaarimallin avulla kuinka paljon erilaiset yksilöt voisivat hyötyä yksityisestä hoivavakuutuksesta suhteessa siihen, että he varautuvat hoivamenoriskeihin säästämällä. Tutkimme myös asiakasmaksujen ja palveluseteleiden vaikutuksia hoivavakuutuksen arvoon. Julkaisuvuosi: 2010 Sivuja: 36 Hinta: 10€

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten yksityisen varallisuuden ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdan välistä yhteyttä. Tutkimuksessa luodaan ensin katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. Toisessa vaiheessa kuvataan, miten suomalaiset ovat vastanneet kysyttäessä varallisuuden vaikutuksesta eläkkeelle siirtymiseen. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan yksilön säästämis- ja eläkkeellesiirtymispäätöksiä kuvaava elinkaarimalli. Mallin yksilö huomioi näitä päätöksiä tehdessään tuleviin ansiotuloihin liittyvän epävarmuuden ja työ- ja kansaneläke-etuudet. Tarkastelemme mallin

Miten verotuksessa tulisi painottaa eri veropohjia kuten työtuloja, yritysten voittoja ja pääomatuloja, yksityistä kulutusta ja kiinteistöjä? Mitkä näkökohdat ovat tärkeitä arvioitaessa eri veromuotojen vaikutuksia ja edullisuutta? Voidaanko verotuksen painopisteitä muuttamalla parantaa kansalaisten hyvinvointia? Näitä kysymyksiä pohditaan kirjassa. Sixten Korkman tarkastelee artikkelissaan globalisaation merkitystä verotuksen kannalta. Jukka Lassila kysyy, kannattaako kulutusveroja korottamalla rahoittaa ansiotulojen verojen alentamista.

Tarkastelemme missä määrin eläkkeellä olevat kotitaloudet voisivat täydentää lakisääteistä eläketurvaansa muuntamalla osan varallisuudestaan tulovirraksi. Vertaamme eläkeikäisten kotitalouksien varallisuutta niiden lakisääteisiin eläkkeisiin. Kuvaamme myös erilaisia rahoitustuotteita, joiden avulla kotitaloudet voivat muuntaa varallisuuttaan tulovirraksi ja niiden verotusta. Lisäksi tarkastelemme mallilaskelmien avulla, minkälaiset kuluttajat hyötyisivät eniten mahdollisuudesta muuttaa osa eläkeikään mennessä kertyneestä varallisuudesta elinikäiseksi eläkkeeksi kertamaksullisten eläkevakuutusten avulla.