Tarmo Valkonen

Tiivistelmä: Kunnan päätös tuottaa jokin palvelu itse tai ostaa se yksityiseltä tuottajalta vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen. Selvityksessä tarkastellaan niitä ulkoistamispäätösten vaikutuksia, jotka ovat seurauksia eläkejärjestelmien erillisyydestä. Kunnan ulkoistaessa palvelujaan työnantajan ja työntekijän eläkemaksut menevät yksityisalojen eläkejärjestelmään kunnallisen eläkejärjestelmän sijasta. Tämä heikentää kunnallisen järjestelmän palkkaperusteista rahoituspohjaa. Vakuutettujen määrän muutosten vaikutus eläkejärjestelmille ei kuitenkaan riipu siitä, mistä syystä

Tutkimuksessa arvioidaan Suomen julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys- ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Kestävyyslaskelmiemme mukaan nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen. Perusvaihtoehdossa oletamme, että finanssikriisi ei enää pahene ja että kriisin jälkeen tuottavuus palaa aiemmalle kasvu-uralleen. Suomen julkinen

Vanhusten hoivan järjestämisessä ja rahoittamisessa tarvitaan yhteispeliä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Hoivamenojen rahoitus yksityisten vakuutusten avulla tarjoaa mahdollisuuden täydentää kuntien tarjoamia palveluja tai rahoittaa hoivan asiakasmaksuja. Tässä julkaisussa tutkitaan hoivamenoriskien suuruutta ja niiden taustalla olevia tekijöitä, arvioidaan vakuutusten kysyntää ja hintoja sekä kuvataan muita markkinoiden syntymiselle tärkeitä tekijöitä Suomessa. Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 88 Hinta:

Työmarkkinajärjestöt sopivat 22.3. toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Työurien kannalta keskeiset uudistukset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen yhdellä vuodella 60 vuoteen ja työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostaminen myös yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lisäksi työeläkemaksua sovittiin korotettavaksi 0,4 prosenttiyksikköä sekä 2015 että 2016. Arvioimme tässä muistiossa näiden uudistusten vaikutuksia työuriin ja julkiseen talouteen. Arviomme perustuu julkaisussa Hakola

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän

Julkisen talouden kestävyysarvioissa tarvitaan ennusteita tulevasta väestökehityksestä, jos väestön ikääntymisen seuraukset halutaan ottaa mukaan. Väestöennusteiden epävarmuus on suurta, ja tämä on eräissä aiemmissa tutkimuksissa huomioitu tekemällä kestävyyslaskelmia stokastisten väestösimulaatioiden avulla. Tässä tutkimuksessa näihin simulointeihin on lisätty periodeittain päivittyvät väestöennusteet. Tämän uuden tekniikan avulla tutkimme sekä odotettuja väestön ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen että odotuksista poikkeavien toteutumien