Etla » Antti-Jussi Tahvanainen

Network! Network! Network! How global technology start-ups access modern business ecosystems

Antti-Jussi Tahvanainen — Tue, 29 Jan 2013 13:56:09 +0000

Abstract: This study explores the very first mile in entrepreneurial networking by examining what entrepreneurs really do to connect to critical stakeholders and, thereby, to integrate into foreign business ecosystems. Reverting to explorative, inductive methodology, the study contributes to the existing body of knowledge by approaching networking from a rare angle; networking as practice. The study examines (i) the precepts and principles that direct the start-ups’ networking efforts, (ii) the practices they employ to identify relevant partners and establish connections to them, (iii) the practices they make use of in the interface of newly established connections to sway and commit the respective partners to their cause and network, and finally (iv), the practices that offshore governmental agency nodes apply to help start-ups assimilate to foreign local ecosystems. We found that firms need to embrace and learn how to exploit serendipitous networking opportunities to gain access to stakeholders that purely ansoffian planning approaches could never uncover. The exploitation of serendipity necessitates flexibility with regard to the start-ups’ existing product or service concepts, strategies and business plans because in the serendipitous mode these are often re- and co-designed with newly encountered stakeholders. Many of the actual networking practices were found to have evolved together with the progress of other dominant megatrends such as the spread and acceptance of social and other digital media. Such progress seems to have endogenously affected some of the conventional cultural tenets of networking, helping to bypass hierarchical gatekeepers in organizations, for instance. In addition, the diffusion and acceptance of more content- and context-rich communication techniques such as social and mobile video, prototyping and story-telling have made pitching a proposal faster, more holistic, experiential and interactive. We further found that offshore governmental agency nodes can play a decisive role in accelerating and facilitating the integration of foreign newcomers into a local ecosystem. Important prerequisite for the capability to provide such services is a respected and established status within the ecosystem, a vast, cross-sectoral network, and professional employees with hands-on industrial experience in the respective ecosystem.

Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 32
Hinta: 15 €
Kieli: englanti

ETLA Working Papers No 4
ISSN 2323-2439

Expectations, Reality and Performance in the Finnish Biotechnology Business

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 19 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut merkittävästi niin liikevaihdolla kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä on vaihdellut huomattavissa määrin 2000-luvulla johtuen julkisen rahoituksen uudelleensuuntauksesta sekä viimeaikaisen talouskriisin johdosta. Tutkimuksen tulokset tuottavat merkittäviä politiikka johtopäätöksiä liittyen Suomen bioteknologiasektorin mahdollisiin kasvukanaviin.

JEL: O30, M21, L25
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 30
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1286

Diagnosing the Growing Pains of a Technology-based Industry. An Examination of the Finnish Biotechnology Industry in Light of Empirical Economics

Antti-Jussi Tahvanainen — Fri, 03 Jun 2011 11:00:00 +0000

Väitöskirjassa tunnistetaan ja tarkastellaan mm. liikkeenjohtoon ja toiminnan organisointiin liittyviä haasteita, joita suomalaiset pienet ja keskisuuret bioteknologiayritykset ovat kohdanneet alan kehittyessä teollisuudeksi.

Väitöskirja todentaa, että yliopistolähtöiset bioteknologiayritykset ovat muun tyyppisiä bioteknologiayrityksiä heikompia hankkimaan rahoitusta, rekrytoimaan osaavaa työvoimaa ja suunnittelemaan kestäviä liiketoimintamalleja.

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 229
Hinta: 30€
Kieli: Englanti
ETLA A 47

Making sense of TTO production function: University technology transfer offices as process catalysts, knowledge converters and impact amplifiers

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 12 Jan 2011 11:00:00 +0000

This inductive case study of 7 US university technology transfer offices (TTOs) examines the value added that TTOs contribute to university-industry technology transfer (UITT ). We therefore (i) characterize a set of central organizational TTO practices, (ii) describe how TTOs systemically manage intangible resources to generate these practices, and (iii) describe the conceptual mechanisms through which the practices add value to UITT. The results form an inductive framework that establishes the TTO as (i) a process catalyst that lowers the threshold of UITT stakeholders to engage in technology transfer and to maintain its sustainability, (ii) a knowledge converter that enables congruence between university technology and market needs, and (iii) an impact amplifier that alleviates problems related to the opportunistic incentive structures of UITT stakeholders and maximizes societal impact. The study thus provides new insights into the internal logic of the TTO production function by qualitatively expanding and refining our understanding of the value added generated by TTOs and by helping to comprehend the relationship between inputs and outputs that underlie it.

JEL: O31, O32, O33
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 40
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1236

Commercialization at Finnish Universities – Researchers Perspectives on the Motives and Challenges of Turning Science into Business

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 12 Jan 2011 11:00:00 +0000

Kehittyneissä maissa talouskasvun yksi edellytys on jo pitkään ollut jatkuva innovaatiotoiminta. Yliopistoja on pidetty sopivimpana toimijoina tuottamaan tähän tarvittavaa tietoa, koska radikaalien innovaatioiden synnyttäminen edellyttää usein perusilmiöiden tutkimukseen tarvittavaa vapautta ja resursseja. Yliopistoinnovaatioprosessien sekä yliopistojen ja yritysten välisen teknologiansiirron ymmärtämiseen on panostettu paljon, jotta yliopistotutkimuksen puitteita voitaisiin parantaa, ja tutkimuksesta syntyvien teknologioiden teollista ja muuta yhteiskunnallista käyttöönottoa voitaisiin edistää. Suurin osa tutkimuksista ja aiheeseen liittyvästä keskustelusta on käyty joko valtakunnallisella, alueellisella tai institutionaalisella tasolla. Tästä syystä keskusteluissa on yksi keskeinen toimija jäänyt yleensä huomiotta : tutkija. Tämä selvitys tarkastelee yksittäistä tutkijaa ja tämän roolia tutkimuksenkaupallistamisessa Suomessa.

Nojaten noin 2800 eri tieteenaloilla ja 11 suomalaisessa tutkimusyliopistossa toimivaa tutkijaa käsittävään kyselyaineistoon selvitys käsittelee lukuisia aiheeseen liittyviä erillisteemoja alkaen yritysyhteistyöstä ja immateriaalioikeuksien tunnettuudesta aina yliopistojen tarjoamien tukipalveluiden rooliin. Selvityksen keskeisimpänä teemana ovat kuitenkin yliopistotutkijoiden henkilökohtaiset motiivit osallistua tutkimustulostensa kaupallisen tai muun yhteiskunnallisen käyttöönoton edistämiseen. Miksi tutkijat osallistuvat yritysyhteistyöhön, ja mitä hyötyjä he odottavat saavuttavansa sillä? Mistä syystä toiset tutkijat haluavat kaupallistaa löydöksiään, ja miksi toiset puolestaan eivät sitä tekisi? Onko yliopistojen tarjoamista tutkimus- ja innovaatiopalveluista tukea tutkijoiden kaupallistamisyritykille vai haittaavatko palvelut jopa niitä? Näihin erityisiin kysymyksiin selvitys etsii vastauksia.

Tulokset todentavat, että kaupalliset motiivit eivät ole merkittäviä vaikuttimia tutkijoiden työssä. Esimerkiksi tutkimussuunnan valintaan mahdolliset kaupalliset näkökulmat eivät vaikuta juuri lainkaan. Lisäksi suora yritysyhteistyö näyttäisi olevan oletettua harvinaisempaa. Jopa ne tutkijat, joilla on kokemusta yritysyhteistyöstä, kertovat yhteistyön palvelevan pääasiallisesti akateemisia tarkoitusperiä. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusrahoituksen turvaaminen ja uusien tutkimusideoiden löytäminen. Edelleen vain 10 prosenttia vastanneista tutkijoista on saanut täydentävää kaupallista koulutusta. Kun huomioidaan, että n. 40 prosenttia tutkijoista ilmoitti kuitenkin tehneensä mielestään selvää kaupallista potentiaalia omaavan keksinnön viimeisen viiden vuoden aikana, vaikuttaa 10 prosenttia varsin pieneltä osuudelta. Kaupallisten näkökulmien pieni rooli tutkijantyössä heijastuu myös tutkijoiden tietoisuuteen immateriaalioikeuksien omistuksen määrittelemisen periaatteista, joka on suorastaan erittäin heikko.

Samalla tavalla taloudelliset tekijät vaikuttavat vain vähäisesti tutkijoiden halukkuuteen kaupallistaa omia löydöksiään. Altruistiset, sosio-kulttuuriset, ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin verrattuna huomattavasti vahvemmin. Tämä vaikeuttaa teknologiansiirtoon kannustavien, kompensaatioperusteisten kannustinjärjestelmien suunnittelua merkittävästi, koska ne edellyttäisivät tutkimuskulttuurin muuttamista. Kolme vahvinta tekijää, jotka vaikuttavat tutkijoiden kaupallistamispäätöksiin ovat (i) keksintöjen potentiaali hyödyttää yhteiskuntaa, (ii) tutkijoiden kunnianhimo toteuttaa itseään, ja (iii) tutkimusrahoituksen varmistaminen. Kaupallistamisella ja siihen liittyvillä näkökulmilla ei ole itsessään suurta merkitystä tutkijoiden keskuudessa.

Kysyttäessä kaupallisten tai tutkimuksellisten hankkeiden tukemisesta tutkijat vaikuttavat olevan kohtalaisen tyytyväisiä yliopistojen tarjoamiin tutkimus- ja innovaatiopalveluihin. Todelliset haasteet paljastuvat vasta tutkittaessa kuinka hyvin tutkijoiden yksittäiset tarpeet ja palveluiden tarjonta todellisuudessa kohtaavat. Selvityksessä paljastui, että nämä kohtaavat kohtalaisen heikosti. Itse asiassa monet tutkijat ilmoittavat, etteivät tarvitse suurta osaa palveluista laisinkaan. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että innovaatiopalvelut eivät vielä ole kasvaneet osaksi tutkimus- ja tutkijakulttuuria. Tosiasia, että tutkijat ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluihin, jotka eivät vastaa heidän tarpeisiinsa, kertoo, etteivät he koe palveluita relevanttina osana työtänsä tai teknologiansiirtoprosessia. Tilanteen korjaamiseksi tulisi tiedotusta saatavilla olevista palveluista lisätä merkittävästi. Tämä on ensimmäinen askel. Tämän jälkeen yliopistollisen teknologiansiirron tehostamiseksi tarvitaan palveluita, jotka ovat räätälöityjä tutkijoiden todellisiin tarpeisiin.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 47
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1234

Tutkimusympäristö muutoksessa – Tutkijoiden näkemykset SHOK:n, korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 22 Dec 2010 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä arvioidaan Suomen innovaatiojärjestelmässä vuosien 2007-2010 aikana tapahtuneiden merkittävien uudistusten vaikutusta suomalaiseen tutkimusympäristöön yliopistotutkijoiden näkökulmasta. Keskeisimpiin yliopistotutkijoita koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain muutokset 2009-2010. Selvityksessä pyritään edustavasti kartoittamaan 1700 eri tutkimusaloja ja 11 suomalaista tutkimusyliopistoa edustavan tutkijan kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista tutkimuksen toimintaedellytyksiin ja tutkimuksen tekemiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki kolme muutosta on otettu keskimäärin varsin pessimistisesti vastaan. Etenkin varsinaista tutkimustoimintaa suunnitellusti hyödyttävät vaikutukset herättivät eriäviä mielipiteitä tutkijoissa. Toimintaan liittyvän hallinnollisen taakan koettiin lisääntyvän, eikä tieteen tason ja laadun uskota ainakaan parantuvan. Lisäksi tutkimushankkeiden ja rahoitussyklien pidentymiseen liittyvät hyötyväitteet torjutaan järjestelmällisesti. Sen sijaan koettiin, että muutokset ajavat pikemminkin yliopistotoiminnan kaupallistumista ja tähän liittyvien puitteiden paranemista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muutokset kannustaisivat yksittäisiä tutkijoita kaupallistamaan löydöksiään aiempaa paremmin. Pääsääntöisesti tähän liittyvät väitteet torjuttiin. Pessimistisistä tuloksista välittyykin kuva, jonka mukaan yliopistojen kaupallistuminen tapahtuisi tutkijoiden näkemyksien mukaan tieteen toimintaedellytysten kustannuksella. Kokonaisuudessaan tulokset ovat huolestuttavia, sillä pessimistinen näkemys tieteen ja tutkimuksen tilasta innovaatiojärjestelmän muutosten jälkeen saattaa heijastaa turhautumista, pelkoa ja epävarmuutta suomalaisen tutkimuksen tulevaisuudesta tutkijoiden keskuudessa.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 18
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1233

Cluster Sustainability in Peripheral Regions: A case study on Israel’s and Finland’s biotechnology industries

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 24 Mar 2010 11:00:00 +0000

Even with globalization, industrial clusters are maintaining their importance in todays economy. With the decomposition of production we find that clusters are becoming focused on specific industries and stages of production. This paper analyzes two peripheral western countries, Finland and Israel, which saw success in their ICT clusters and wanted to duplicate this success building on their knowledge in the life science industry to create biotechnology clusters. This paper focuses on two innovation-based clusters, the bio¬technology agglomerations in Rehovot, Israel, and Helsinki, Finland. These industrial districts consist of companies, many spun out of university research, that are either devoted to early-stage R&D (Israel), or choose to conduct the entire business cycle (Finland). Utilizing a multi-method study that includes both quantitative and qualitative research, with a series of in-depth interviews and site visits, archival and statistical data, the paper investigates whether a cluster of young research companies can become the basis of industrial growth and bring economic sustainability to a region. We find that while the firms strategic choices regarding their focus on certain positions in the value chain do not necessarily have any direct implications on the sustainability of the respective clusters as such, a variety of other characteristics necessary for long-term sustainability are missing in both clusters. These include particularly inter-firm knowledge flows within the clusters, an active and demanding VC market, connections to international expertise, and opportunities to recruit experienced expertise.

Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 28
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1212

Evaluating National Innovation Systems – Key Insights from the Finnish Innoeval Survey

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 28 Oct 2009 11:00:00 +0000

Tämä selvitys tarjoaa uusia näkökulmia kansallisten innovaatiojärjestelmien tutkimukseen. Selvitys analysoi ja tiivistää 13 yksittäistä, innovaatiojärjestelmän eri toimijoille suunnattua kyselyä hyödyntäen laaja-alaisempaa lähestymistapaa kuin perinteiset tutkimukset, jotka usein keskittyvät järjestelmän rajattuihin osa-alueisiin tai toimijaryhmiin. Selvityksessä perehdytään erityisesti innovaatiojärjestelmän kompleksisuuteen, innovaatiotoiminnan ja -politiikan kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyteen sekä alueellisuuteen, innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen, lupaavien kasvuyritysten saamaan julkiseen tukeen, ja koulutuspolitiikkaan. Tulokset ovat pääosin kuvailevia, ja niiden raportoinnissa keskitytään vain näistä merkittävimpiin. Selvitys sisältää tulosten lisäksi myös alkuperäiset kyselyrungot ja kyselyillä tuotettujen aineistojen tyhjentävät kuvaukset.

JEL: O30, O38
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 131
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1196

Finnish University Technology Transfer in a Whirl of Changes- a Brief Summary

Antti-Jussi Tahvanainen — Wed, 03 Jun 2009 11:00:00 +0000

Tämän tiivistelmän pohjana olevassa selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä tunnistetaan myös keskeisimmät haasteet ja hyödyt yliopistojen näkökulmasta.
Tulosten mukaan SHOKien tuomien hyötyjen odotetaan muodostuvan pitkäjänteisemmistä tutkimushankkeista ja rahoitussykleistä, kunnianhimoisemmista tutkimustavoitteista, näiden mahdollistamien radikaalien innovaatioiden synnyttämisestä, tutkimuksen monipuolistumisesta, tutkimusyhteistyön lisääntymisestä ja tehostumisesta, eri yliopistojen roolien profiloitumisesta innovaatiojärjestelmässä, resurssien lisääntymisestä valikoiduilla aloilla, ja huippuosaajien rekrytoinnin helpottumisesta. Haasteiden nähdään liittyvän erityisesti SHOK :ssa syntyvien immateriaalioikeuksien laajoihin ja korvauksettomiin hyödyntämisoikeuksiin, jotka saattavat uhata yliopistotutkimuksen vapautta. SHOK -haasteiksi luetellaan myös huippututkijoiden heikot kannustimet osallistua SHOK-hankkeisiin, vahvan yritysvetoisuuden vaarat akateemisen tutkimuksen laadulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle, laajan osallistujapohjan tehottomuus, ja sekavien valmistelukäytäntöjen aiheuttama tiedonpuute.
Korkeakoulukeksintölain tuomat hyödyt puolestaan muodostuvat tieteen norsunluutornin vaiheittaisesta purusta, keksintöilmoitusmäärien lievästä noususta ja hallinnollisten käytäntöjen ja rutiinien virtaviivaistumisesta. Lakimuutoksen tuomat haasteet nähdään liittyvän erityisesti lain immateriaalioikeuksien kohdentamista säätelevien ratkaisujen tulkinnanvaraisuuteen, hallinnon uudelleenjärjestelystä koituvaan taakkaan, yliopistojen hallinnon sitoutumattomuuteen, ja tutkija-, hallinto, sekä yritysmaailmojen välisiin kulttuurieroihin.
Lopuksi tulevan yliopistolakiuudistuksen hyödyt nähdään uudistuksen tuomassa taloudellisessa joustavuudessa, jonka odotetaan ilmenevän vapautuneen sijoitustoiminnan ja vapaamman budjetoinnin muodossa. Erityisesti yliopistolähtöisten uusien yritysten perustaminen ja näiden tukeminen tullee helpottumaan. Yliopistojen taloudellisen itsenäisyyden myötä toivotaan myös, että teknologiansiirtoyksiköiden rooli yliopistollisessa kokonaisstrategiassa tulisi vahvistumaan, jolloin myös resursointi paranisi. Haasteiden nähtiin liittyvän sekä hallinnollisen että liiketaloudellisen osaamisen puutteeseen yliopistoissa ja teknologiansiirtoyksiköissä. Nähtiin, että osaamisen hankinta on keskeinen menestystekijä siirryttäessä uuteen hallintomuotoon, jossa myös teknologiansiirtoyksiköiden sisäinen liiketaloudellinen osaaminen tulee korostumaan. Mahdollisuudet hankkia osaamista riippuvat yksiköiden resursoinnista ja täten tulevan yliopistojohdon teknologian¬siirtotehtäville kaavailemasta strategisesta roolituksesta.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 17
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1188

Yliopistollinen teknologiansiirto muutosten pyörteissä. Näkemyksiä SHOK korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista tutkimus- ja innovaatiotoimintaan

Antti-Jussi Tahvanainen — Tue, 17 Mar 2009 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä arvioidaan innovaatiojärjestelmässämme hiljattain tapahtuneiden ja tapahtuvien merkittävien aloitteiden ja uudistusten vaikutusta teknologiansiirtotoimintaan suomalaisissa yliopistoissa. Keskeisimpiin yliopistoja koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain tulevat massiiviset muutokset. Analyysissä pyritään peilaamaan yliopistojen alustavia kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista uudistusten alkuperäisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä tunnistetaan myös keskeisimmät haasteet ja hyödyt yliopistojen näkökulmasta.
Tulosten mukaan SHOKien tuomien hyötyjen odotetaan muodostuvan pitkäjänteisemmistä tutkimushankkeista ja rahoitussykleistä, kunnianhimoisemmista tutkimustavoitteista, näiden mahdollistamien radikaalien innovaatioiden synnyttämisestä, tutkimuksen monipuolistumisesta, tutkimusyhteistyön lisääntymisestä ja tehostumisesta, eri yliopistojen roolien profiloitumisesta innovaatiojärjestelmässä, resurssien lisääntymisestä valikoiduilla aloilla, ja huippuosaajien rekrytoinnin helpottumisesta. Haasteiden nähdään liittyvän erityisesti SHOK :ssa syntyvien immateriaalioikeuksien laajoihin ja korvauksettomiin hyödyntämisoikeuksiin, jotka saattavat uhata yliopistotutkimuksen vapautta. SHOK-haasteiksi luetellaan myös huippututkijoiden heikot kannustimet osallistua SHOK-hankkeisiin, vahvan yritysvetoisuuden vaarat akateemisen tutkimuksen laadulle ja kansainväliselle kilpailukyvylle, laajan osallistujapohjan tehottomuus, ja sekavien valmistelukäytäntöjen aiheuttama tiedonpuute.
Korkeakoulukeksintölain tuomat hyödyt puolestaan muodostuvat tieteen norsunluutornin vaiheittaisesta purusta, keksintöilmoitusmäärien lievästä noususta ja hallinnollisten käytäntöjen ja rutiinien virtaviivaistumi-sesta. Lakimuutoksen tuomat haasteet nähdään liittyvän erityisesti lain immateriaalioikeuksien kohdentamista säätelevien ratkaisujen tulkinnanvaraisuuteen, hallinnon uudelleenjärjestelystä koituvaan taakkaan, yliopisto-jen hallinnon sitoutumattomuuteen, ja tutkija-, hallinto, sekä yritysmaailmojen välisiin kulttuurieroihin.
Lopuksi tulevan yliopistolakiuudistuksen hyödyt nähdään uudistuksen tuomassa taloudellisessa joustavuudessa, jonka odotetaan ilmenevän vapautuneen sijoitustoiminnan ja vapaamman budjetoinnin muodossa. Erityisesti yliopistolähtöisten uusien yritysten perustaminen ja näiden tukeminen tullee helpottumaan. Yliopistojen taloudellisen itsenäisyyden myötä toivotaan myös, että teknologiansiirtoyksiköiden rooli yliopistollisessa kokonaisstrategiassa tulisi vahvistumaan, jolloin myös resursointi paranisi. Haasteiden nähtiin liittyvän sekä hallinnollisen että liiketaloudellisen osaamisen puutteeseen yliopistoissa ja teknologiansiirtoyksiköissä. Nähtiin, että osaamisen hankinta on keskeinen menestystekijä siirryttäessä uuteen hallintomuotoon, jossa myös teknologiansiirtoyksiköiden sisäinen liiketaloudellinen osaaminen tulee korostumaan. Mahdollisuudet hankkia osaamista riippuvat yksiköiden resursoinnista ja täten tulevan yliopistojohdon teknologiansiirtotehtäville kaavailemasta strategisesta roolituksesta.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 110
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1183