Etla » Paavo Suni

Talouskasvu kiehtoo, keinot puuttuvat

Paavo Suni — Sat, 02 Jun 2012 11:00:00 +0000

Talouselämä 2012:22, s. 43-45

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 3
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Suomi
Other articles 594

Miksi Suomen ja Saksan korkoero kasvaa?

Paavo Suni — Thu, 17 Nov 2011 11:49:50 +0000

Viime päivien markkinamyllerrys on nostanut myös Suomen valtionlainojen korkoja suhteessa Saksaan valtionlainoihin. Esimerkiksi korkoero kymmenen vuoden lainan osalta on tätä kirjoitettaessa noussut parissa viikossa noin 0.2 prosenttiyksiköstä noin 0.6 prosenttiyksikköön. Yksi mahdollinen – ja hyvin huolestuttava – tulkinta on, että sijoittajat ovat yhtäkkiä alkaneet epäillä myös Suomen valtion velanhoitokykyä.

Suomella on toki nopeasta ikääntymisestä johtuva kestävyysongelmansa, johon nykyinen hallitus ei ohjelmassaan esitä kunnollisia ratkaisuja. Suomen julkinen talous on kuitenkin edelleen Saksaankin verrattuna hyvässä kunnossa. Siksi on vaikea uskoa, että kyse olisi sijoittajien epäluulosta Suomen velanhoitokykyä tai -halua kohtaan.

Sijoittajien luottamusta valtion velanhoitokykyyn voidaan arvioida niin sanottujen luottoriskinvaihtosopimusten (credit default swaps, CDS) hintojen avulla. Ne ovat eräänlaisia vakuutuksia, joiden avulla sijoittaja voi suojautua valtion velkojen laiminlyöntiä vastaan. CDS -sopimusten hinnan nousu kertoo suuremmasta epäluottamuksesta valtion lainanhoitokykyä tai -halua kohtaan.

Kuviossa 2 esitetään Ranskan, Saksan ja Suomen 5-vuoden valtionlainoihin liittyvien CDS -sopimusten hintojen kehittyminen tämän vuoden alusta alkaen. Näiden hintojen perusteella sijoittajat pitävät Suomeen valtionlainoihin liittyvää uudelleenjärjestelyriskiä pienempänä kuin Saksan lainoihin liittyvää riskiä. Suomen lainaan liittyvältä riskiltä suojautuminen on viime kuukausina kallistunut, mutta Saksan lainaan liittyvältä riskiltä suojautuminen on kallistunut vielä enemmän. Suojautuminen Ranskan velan laiminlyöntiriskiltä on tullut kalliimmaksi Saksankin velkaan verrattuna.

Euroalueen valtionlainojen korkoeroja selitetään velan laiminlyöntiin liittyvän riskin lisäksi myös likviditeetillä. Saksan valtionlainoja on markkinoilla paljon enemmän ja useamman sijoittajan hallussa kuin Suomen valtionlainoja. Siksi ne ovat likvidimpi sijoituskohde kuin Suomen valtionlainat. Sijoittaja voi luottaa, että hän pystyy halutessaan nopeasti myymään Saksan valtionlainoja suuren määrän, ilman että velkakirjojen hinta sen seurauksena laskee. Tällä voi olla merkitystä erityisesti tilanteessa, jossa rahoitusmarkkinat toimivat hyvin huonosti.

Suomen ja Saksan korkoeron kasvaminen ei siis todennäköisesti kerro siitä, että luottamus Suomen velanhoitokykyä kohtaan olisi nopeasti heikentynyt. Pikemminkin kyse on siitä, että rahoitusmarkkinoiden yleisen epävarmuuden lisääntyessä sijoittajat arvostat likviditeettiä entistä enemmän, mikä nostaa Suomen velalle vaadittavaa korkoa Saksaan velkaan verrattuna.

Kuviosta 2 nähdään, että samanlainen Suomen ja Saksan valtionlainojen korkoeron kasvu, joka on tapahtunut viime viikkojen kuluessa, tapahtui myös finanssikriisin kärjistyessä vuoden 2008 loppupuolella. Saksan ja Suomen valtionlainojen korkoero kertoo ennen kaikkea kasvavasta huolesta, että menneillään oleva eurokriisi aiheuttaa vielä täysimittaisen pankkikriisin.

Kuvio 1

Kuvio 2

Kilpailukyky ja globaalin toimintaympäristön muutos – Suomen koneteollisuus maailmantaloudessa

Paavo Suni — Fri, 19 Aug 2011 11:00:00 +0000

Raportissa tarkastellaan globaalitalouden muutosten vaikutusta maiden, toimialojen ja yritysten kilpailukykyyn. Globaali työnjako on merkittävästi muuttunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja suurten kehittyneiden talouksien lähinnä Kiinan asema maailman teollisuustuotannossa on kasvanut hyvin nopeasti. Teollisuustuotteiden hinnat suhteessa kehittyneiden maiden hintakehitykseen ovat laskeneet ja perinteisten teollisuusmaiden yritykset ovat etsineet uusia kilpailukeinoja globaaleilla markkinoilla. Toimintoja on hajautettu ja ulkoistettu ja monet teollisuusyritykset ovat siirtyneet erilaisten palveluiden tuottajiksi. Suomen koneteollisuuden sopeutuminen globaalin kilpailutilanteen muutoksiin on tapahtunut merkittävän rakennemuutoksen kautta : alan sisällä kannattavuus- ja tuottavuuserot ovat kasvaneet, toimipaikkoja on lopetettu ja resursseja on siirtynyt paremman tuottavuuden yksiköihin. Tämän seurauksena alan tuottavuus on kasvanut suhteellisen nopeasti viiden viime vuoden aikana.

JEL: F13, L60, l64, O12
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1255

Kalliosta kullaksi – kummusta klusteriksi. Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys

Paavo Suni — Thu, 12 May 2011 11:00:00 +0000

Malmien etsintä ja tutkimustoiminta Suomessa on vilkasta. Uusimmat tulokset muuttavat yleistä käsitystä Suomi ei olekaan köyhä luonnonvaroista. Maaperässämme on runsaasti malmeja ja muita mineraaleja. Myös rakentamiseen suomalaiset kiviainekset ja luonnonkivet soveltuvat hyvin.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet uudelle tasolle. Kaivostoiminnasta on hyvää vauhtia tulossa yksi Suomen tulevaisuuden menestysaloista. Tarttuuko menestys muihin?

- Vetääkö kaivosbuumi metallinjalostajat uuteen nousuun?
- Tuleeko Lapista ja Kainuusta kasvun vetureita Suomelle?
- Saavatko kone- ja laitevalmistajat maailmanluokan tuotekehitysideoita?
- Kasvaako Suomeen uusi kaivoskehittäjien ja -yrittäjien ammattikunta?
- Kykenevätkö etsintä- ja kaivosurakoinnin yhtiöt kansainvälistymään?

Summary in English (see yhteenveto)

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 241
Hinta: 38€
Kieli: Suomi
ETLA B 252

Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa

Paavo Suni — Mon, 21 Feb 2011 11:00:00 +0000

Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei vaikuttanut läheskään koko määrällään kotimaiseen työllisyyteen, tuottavuuteen ja elintasoon. Kyse oli kotimaan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta osin laskennallisesta muutoksesta ja menettäjinä olivat Nokian ulkomaiset omistajat. Vastaavasti lamaa edeltäneenä ajanjaksona tuotanto- ja tuottavuusluvut ovat yliarvioineet vaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kriisi kuitenkin jätti pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja sen eri toimialoille. Talouden potentiaalinen tuotanto on pysyvästi pienentynyt.

JEL: F23, F43, L 63, O47
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 24
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1239

Suomen ja Yhdysvaltojen väliset taloussuhteet

Paavo Suni — Mon, 23 Mar 2009 11:00:00 +0000

Tutkimuksen kohde on Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteet sekä niiden vaikutus Suomen kansantalouteen ja suomalaisiin yrityksiin. Merkittävä osa vaikutuksista syntyy välillisten kanavien kautta. Alussa arvioidaan Yhdysvaltojen asemaa maailman tuotannossa, kaupassa ja suorissa sijoituksissa. Siinä tarkastellaan myös dollaria maailmanvaluuttana sekä Yhdysvaltojen asemaa taloudellisten häiriöiden välittymisessä ja kauppapolitiikassa. Vuosien 2007-2008 finanssikriisiä ja dollarin kurssin muutoksia tarkastellaan kansainvälisen talouden NiGEM-mallin avulla. Tavaroiden ja palvelujen vientiä ja tuontia selvitetään sekä kokonaistasolla että hyödykeryhmittäin. Yhdysvaltojen-viennin vaikutuksia Suomen tuotantoon ja työllisyyteen arvioidaan panos-tuotos mallin ja makrotaloudellisen mallin avulla. Sijoituksista tarkastellaan sekä suoria että arvopaperisijoituksia. Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteita selvitetään myös yritystason aineistojen valossa. Niitä ovat vuosikertomukset, Orbis-yritystietokanta sekä Yhdysvaltojen markkinoilla aktiivisille suomalaisille yrityksille tehty kysely. Tutkimuksessa selvitetään Yhdysvaltojen merkitystä innovaatiotoiminnassa ja teknologian siirrossa. Vaikutuksia Suomeen tarkastellaan muun muassa opiskelun, patenttiyhteistyön, korkean teknologian tuotteiden ulkomaankaupan sekä edellä mainitun yrityskyselyn avulla. Kirjan lopussa esitetään joitakin johtopäätöksiä koko tutkimuksesta.

Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 205
Hinta: 35€
Kieli: Suomi
ETLA B 239

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Chemical Industries

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien paperiteollisuuden ja metallituoteteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja potentiaalia. Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisien nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuotanto (NACE 24 pl. lääkkeet) lisääntyi vastaavana ajanjaksona 21 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden (NACE 25) 23 prosenttia vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat noin 6 prosenttia kemikaalien ja kemiantuotteiden ja 2 prosenttia kumi- ja muovituotteiden tuotannossa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuotannossa suhde jopa aleni 2000-luvulla, kun se pysyi suhteellisen vakaana kumi- ja muovituotteiden tuotannossa. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden kustannuskilpailukykyyn ja jopa ylikompensoi niiden vaikutukset kumi- ja muovituotteiden kilpailukykyyn.

Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 46
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1171

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Fabricated Metal Industries

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen metallituotteiden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien kemianteollisuuden ja paperiteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja sen tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja potentiaalia. Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisien nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan metallituotteiden tuotanto (NACE 28) lisääntyi vuosina 19992007 noin 22 prosenttia vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat vain vajaat kaksi prosenttia metallituotteiden tuotannossa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Suhde jopa aleni 2000-luvun alkuvuosina ja on pysynyt sen jälkeen vakaana vuoteen 2007 saakka. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen. Finanssikriisi varjostaa erityisen voimakkaasti Kiina metallituoteteollisuuden näkymiä, koska se rajoittaa voimakkaasti vientimahdollisuuksia ja vaimentaa kotimaista kysyntää. Toisaalta valtion elvytyshankkeet kohdistuvat paljolti alalle tärkeisiin hankkeisiin.

Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 38
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1172

Cost Competitiveness of Chinese and Finnish Paper and Paper Product Manufacturing

Paavo Suni — Wed, 31 Dec 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa selvitetään Kiinan ja Suomen sellu- ja paperiteollisuuden kustannuskilpailukykyä ja sen kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman kuvan saamiseksi Suomen ja Kiinan kustannuskilpailukykyä ja sen osatekijöitä verrataan Viron, Yhdysvaltojen ja Saksan vastaavien toimialojen kilpailukykyyn. Tutkimus syventää vastaavien kemianteollisuuden ja metallituoteteollisuuden kustannuskilpailukykytutkimusten ohella aiemmin tehtyä tutkimusta tehdasteollisuuden kilpailukyvystä ja kilpailukyvyn tasosta. Tarkoituksena on selvittää globalisaatioon liittyvien etenkin kustannusperäisten muutosvoimien vahvuutta ja tulevaa vaikutuspotentiaalia.

Suuret yksikkökustannuserot yhteisessä valuutassa laskettuina olivat epäilemättä keskeinen tekijä poikkeuksellisen nopeassa maailmantalouden tuotannon ja kaupan rakennemuutoksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kiinan sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto (NACE 21) lisääntyi vuosina 19992007 lähes viidenneksen vuodessa. Maailman tehdasteollisuuden kiinteähintainen jalostusarvo lisääntyi vuosina 20002006 vain 3 prosenttia vuodessa. Tosin nimellispalkat tai työvoimakustannukset eivät sinällään kuvasta kansainvälistä kilpailukykyä. Halvat kustannukset merkitsevät usein myös heikkoa tuottavuutta. Kiinan kustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset myös tuottavuuskorjattuina eli laskettuna yhtä tuoteyksikköä kohden yhteisessä valuutassa kilpailijoiden kanssa, kun tuotantojen tasot tehtiin vertailukelpoisiksi yksikköarvosuhteiden (UVR) avulla. Kiinan yksikkötyökustannukset Saksan kustannuksiin verrattuina ovat noin yhdeksän prosenttia paperi- ja selluteollisuudessa, kun yksikkötyökustannukset tehdään vertailukelpoiseksi yksikköarvosuhteita hyväksi käyttäen. Suhde aleni 2000-luvun alkuvuosina ja on pysynyt sen jälkeen melko vakaana vuoteen 2007 saakka. Työn tuottavuuden ripeä kasvu kompensoi työvoimakustannusten nopean nousun ja renminbin vahvistumisen vaikutuksen. Finanssikriisi varjostaa tuntuvasti Kiinan paperi- ja selluteollisuuden näkymiä, koska se rajoittaa voimakkaasti vientimahdollisuuksia ja vaimentaa kotimaista kysyntää. Toisaalta valtion elvytyshankkeet kuitenkin tukevat kysyntää.

Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 50
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1173

Intia maailmantaloudessa

Paavo Suni — Fri, 03 Jun 2005 11:00:00 +0000

Julkaisuvuosi: 2005
Sivuja: 31
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 977