Etla » Tuomo Nikulainen

Expectations, Reality and Performance in the Finnish Biotechnology Business

Tuomo Nikulainen — Wed, 19 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut merkittävästi niin liikevaihdolla kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä on vaihdellut huomattavissa määrin 2000-luvulla johtuen julkisen rahoituksen uudelleensuuntauksesta sekä viimeaikaisen talouskriisin johdosta. Tutkimuksen tulokset tuottavat merkittäviä politiikka johtopäätöksiä liittyen Suomen bioteknologiasektorin mahdollisiin kasvukanaviin.

JEL: O30, M21, L25
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 30
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1286

Uudistaminen ja yhteistyöverkostot Suomen teollisuudessa – Havaintoja yrityskyselystä

Tuomo Nikulainen — Fri, 14 Sep 2012 11:00:00 +0000

Suomalaisten yritysten uudistumista on usein tarkasteltu innovaatiotoiminnan kautta. Yritykset kuitenkin uudistuvat monella muullakin tavalla. Tässä raportissa otetaan huomioon innovaatiotoiminnan lisäksi myös tuote- ja palvelutarjonta, toimittaja- ja jakelukanavat, kansainvälistyminen sekä markkinointi. Tutkimuksen laajaan kyselyyn pohjautuvat tulokset osoittavat, että suomalaiset teollisuusyritykset ovat aktiivisia mutta itsenäisiä uudistujia. Vain muutamat ulkopuoliset toimijat korostuvat eri uusiutumismuodoissa. Toimialakohtaiset erot uudistamisyhteistyössä osoittautuvat kyselyssä merkittäviksi. Tulokset antavat aiempaa laajemman kuvan yritysten uudistumisesta. Samalla ne paljastavat uudistumisen monimuotoisuuden tuoman haasteen, joka vaikeuttaa yritysten uudistumisaktiviteettien ja niihin liittyvien verkostojen tilastollista tarkastelua.

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 28
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1285

Näkymiä Suomen mahdollisuuksista uusiutuvaan energiaan liittyvässä globaalissa liiketoiminnassa

Tuomo Nikulainen — Sat, 30 Jun 2012 11:00:00 +0000

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 24/2012

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 215
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Suomi
Other articles 601

Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana

Tuomo Nikulainen — Thu, 06 Oct 2011 11:00:00 +0000

Teknologiateollisuus. Tekes

Lataa julkaisu TEM:n sivustolta

Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 69
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Suomi
Other articles 575

Importance of the Non-financial Value Added of Government and Independent Venture Capitalists

Tuomo Nikulainen — Fri, 02 Sep 2011 11:00:00 +0000

This paper compares the post-investment value-added activities performed by governmental venture capital (GVC) and independent venture capital (IVC) for their portfolio companies, and controls for the selection effect that the different investment profiles of these investors might have on the forms of value added. The study uses a unique data set based on a survey addressed to new VC-backed, technology-based firms from seven European countries. The study focused on the importance of the contribution by the first lead investor in a variety of activity areas, as assessed by the investee companies. The study also pays attention to potential adverse effects of the post-investment engagement of the investors on the firm.

Using a composite indicator of the extent of the value added, we find no statistically significant difference between the two types of investors. However, the type of value added differs across investor type and, in particular, IVCs contribution proves to be significantly higher than that of GVCs in a number of areas, including the development of the business idea, professionalisation and exit orientation.

JEL: G24, G32, O16
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 32
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1257

Commercialization at Finnish Universities – Researchers Perspectives on the Motives and Challenges of Turning Science into Business

Tuomo Nikulainen — Wed, 12 Jan 2011 11:00:00 +0000

Kehittyneissä maissa talouskasvun yksi edellytys on jo pitkään ollut jatkuva innovaatiotoiminta. Yliopistoja on pidetty sopivimpana toimijoina tuottamaan tähän tarvittavaa tietoa, koska radikaalien innovaatioiden synnyttäminen edellyttää usein perusilmiöiden tutkimukseen tarvittavaa vapautta ja resursseja. Yliopistoinnovaatioprosessien sekä yliopistojen ja yritysten välisen teknologiansiirron ymmärtämiseen on panostettu paljon, jotta yliopistotutkimuksen puitteita voitaisiin parantaa, ja tutkimuksesta syntyvien teknologioiden teollista ja muuta yhteiskunnallista käyttöönottoa voitaisiin edistää. Suurin osa tutkimuksista ja aiheeseen liittyvästä keskustelusta on käyty joko valtakunnallisella, alueellisella tai institutionaalisella tasolla. Tästä syystä keskusteluissa on yksi keskeinen toimija jäänyt yleensä huomiotta : tutkija. Tämä selvitys tarkastelee yksittäistä tutkijaa ja tämän roolia tutkimuksenkaupallistamisessa Suomessa.

Nojaten noin 2800 eri tieteenaloilla ja 11 suomalaisessa tutkimusyliopistossa toimivaa tutkijaa käsittävään kyselyaineistoon selvitys käsittelee lukuisia aiheeseen liittyviä erillisteemoja alkaen yritysyhteistyöstä ja immateriaalioikeuksien tunnettuudesta aina yliopistojen tarjoamien tukipalveluiden rooliin. Selvityksen keskeisimpänä teemana ovat kuitenkin yliopistotutkijoiden henkilökohtaiset motiivit osallistua tutkimustulostensa kaupallisen tai muun yhteiskunnallisen käyttöönoton edistämiseen. Miksi tutkijat osallistuvat yritysyhteistyöhön, ja mitä hyötyjä he odottavat saavuttavansa sillä? Mistä syystä toiset tutkijat haluavat kaupallistaa löydöksiään, ja miksi toiset puolestaan eivät sitä tekisi? Onko yliopistojen tarjoamista tutkimus- ja innovaatiopalveluista tukea tutkijoiden kaupallistamisyritykille vai haittaavatko palvelut jopa niitä? Näihin erityisiin kysymyksiin selvitys etsii vastauksia.

Tulokset todentavat, että kaupalliset motiivit eivät ole merkittäviä vaikuttimia tutkijoiden työssä. Esimerkiksi tutkimussuunnan valintaan mahdolliset kaupalliset näkökulmat eivät vaikuta juuri lainkaan. Lisäksi suora yritysyhteistyö näyttäisi olevan oletettua harvinaisempaa. Jopa ne tutkijat, joilla on kokemusta yritysyhteistyöstä, kertovat yhteistyön palvelevan pääasiallisesti akateemisia tarkoitusperiä. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusrahoituksen turvaaminen ja uusien tutkimusideoiden löytäminen. Edelleen vain 10 prosenttia vastanneista tutkijoista on saanut täydentävää kaupallista koulutusta. Kun huomioidaan, että n. 40 prosenttia tutkijoista ilmoitti kuitenkin tehneensä mielestään selvää kaupallista potentiaalia omaavan keksinnön viimeisen viiden vuoden aikana, vaikuttaa 10 prosenttia varsin pieneltä osuudelta. Kaupallisten näkökulmien pieni rooli tutkijantyössä heijastuu myös tutkijoiden tietoisuuteen immateriaalioikeuksien omistuksen määrittelemisen periaatteista, joka on suorastaan erittäin heikko.

Samalla tavalla taloudelliset tekijät vaikuttavat vain vähäisesti tutkijoiden halukkuuteen kaupallistaa omia löydöksiään. Altruistiset, sosio-kulttuuriset, ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin verrattuna huomattavasti vahvemmin. Tämä vaikeuttaa teknologiansiirtoon kannustavien, kompensaatioperusteisten kannustinjärjestelmien suunnittelua merkittävästi, koska ne edellyttäisivät tutkimuskulttuurin muuttamista. Kolme vahvinta tekijää, jotka vaikuttavat tutkijoiden kaupallistamispäätöksiin ovat (i) keksintöjen potentiaali hyödyttää yhteiskuntaa, (ii) tutkijoiden kunnianhimo toteuttaa itseään, ja (iii) tutkimusrahoituksen varmistaminen. Kaupallistamisella ja siihen liittyvillä näkökulmilla ei ole itsessään suurta merkitystä tutkijoiden keskuudessa.

Kysyttäessä kaupallisten tai tutkimuksellisten hankkeiden tukemisesta tutkijat vaikuttavat olevan kohtalaisen tyytyväisiä yliopistojen tarjoamiin tutkimus- ja innovaatiopalveluihin. Todelliset haasteet paljastuvat vasta tutkittaessa kuinka hyvin tutkijoiden yksittäiset tarpeet ja palveluiden tarjonta todellisuudessa kohtaavat. Selvityksessä paljastui, että nämä kohtaavat kohtalaisen heikosti. Itse asiassa monet tutkijat ilmoittavat, etteivät tarvitse suurta osaa palveluista laisinkaan. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että innovaatiopalvelut eivät vielä ole kasvaneet osaksi tutkimus- ja tutkijakulttuuria. Tosiasia, että tutkijat ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluihin, jotka eivät vastaa heidän tarpeisiinsa, kertoo, etteivät he koe palveluita relevanttina osana työtänsä tai teknologiansiirtoprosessia. Tilanteen korjaamiseksi tulisi tiedotusta saatavilla olevista palveluista lisätä merkittävästi. Tämä on ensimmäinen askel. Tämän jälkeen yliopistollisen teknologiansiirron tehostamiseksi tarvitaan palveluita, jotka ovat räätälöityjä tutkijoiden todellisiin tarpeisiin.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 47
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1234

Tutkimusympäristö muutoksessa – Tutkijoiden näkemykset SHOK:n, korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista

Tuomo Nikulainen — Wed, 22 Dec 2010 11:00:00 +0000

Tässä selvityksessä arvioidaan Suomen innovaatiojärjestelmässä vuosien 2007-2010 aikana tapahtuneiden merkittävien uudistusten vaikutusta suomalaiseen tutkimusympäristöön yliopistotutkijoiden näkökulmasta. Keskeisimpiin yliopistotutkijoita koskeviin uudistuksiin lukeutuvat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymien (SHOK) perustaminen, korkeakoulukeksintölain voimaan astuminen vuoden 2007 alussa, ja yliopistolain muutokset 2009-2010. Selvityksessä pyritään edustavasti kartoittamaan 1700 eri tutkimusaloja ja 11 suomalaista tutkimusyliopistoa edustavan tutkijan kokemuksia yllä mainittujen uudistusten aiheuttamista muutoksista tutkimuksen toimintaedellytyksiin ja tutkimuksen tekemiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki kolme muutosta on otettu keskimäärin varsin pessimistisesti vastaan. Etenkin varsinaista tutkimustoimintaa suunnitellusti hyödyttävät vaikutukset herättivät eriäviä mielipiteitä tutkijoissa. Toimintaan liittyvän hallinnollisen taakan koettiin lisääntyvän, eikä tieteen tason ja laadun uskota ainakaan parantuvan. Lisäksi tutkimushankkeiden ja rahoitussyklien pidentymiseen liittyvät hyötyväitteet torjutaan järjestelmällisesti. Sen sijaan koettiin, että muutokset ajavat pikemminkin yliopistotoiminnan kaupallistumista ja tähän liittyvien puitteiden paranemista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muutokset kannustaisivat yksittäisiä tutkijoita kaupallistamaan löydöksiään aiempaa paremmin. Pääsääntöisesti tähän liittyvät väitteet torjuttiin. Pessimistisistä tuloksista välittyykin kuva, jonka mukaan yliopistojen kaupallistuminen tapahtuisi tutkijoiden näkemyksien mukaan tieteen toimintaedellytysten kustannuksella. Kokonaisuudessaan tulokset ovat huolestuttavia, sillä pessimistinen näkemys tieteen ja tutkimuksen tilasta innovaatiojärjestelmän muutosten jälkeen saattaa heijastaa turhautumista, pelkoa ja epävarmuutta suomalaisen tutkimuksen tulevaisuudesta tutkijoiden keskuudessa.

JEL: O30, O38, O33, O34
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 18
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1233

Studies on the Diffusion of New Science-based Technologies

Tuomo Nikulainen — Mon, 13 Dec 2010 11:00:00 +0000

Technological change is one of the key driving forces behind economic growth. In this process, the diffusion of new technologies plays a vital role. In particular, the early stages of diffusion, in which knowledge is created and transferred for wider industrial use, are seen as crucial to the broader societal impact of technologies. Therefore, it is essential to understand how technologies diffuse from academia to industry, and to highlight different factors that facilitate or hinder the diffusion process. This thesis addresses the diffusion of nanotechnology and biotechnology in four articles, each highlighting a specific and critical part of the early-stage diffusion process.

The first article focuses on the variety of outcomes that university researchers achieve when interacting with companies. It identifies whether a researchers boundary-spanning position in research collaboration networks is connected with these outcomes. The results suggest that university-industry interaction leads to both tangible and intangible outcomes and that boundary-spanning plays a role in achieving them.

The second article highlights the importance of understanding the unique characteristics of the transferred technology. It compares the specificities of nanotechnology to other science-based technologies such as biotechnology. The empirical results indicate that nanotechnology differs from other science-based technologies in only a few dimensions of technology transfer related to the basic research orientation of nanotechnology.

The third article emphasises the role of smaller technology-dedicated companies in the diffusion process. The paper highlights the importance of understanding the economic value of the patent portfolio of biotechnology-dedicated companies with respect to the companies future growth expectations. The results indicate that there exists a positive connection between growth expectations and the value of patent portfolios; this value could be signalled to external financiers.

The fourth article identifies links between smaller technology-dedicated companies and larger established companies. The latter may act as industrialists when introducing new science-based products and processes to the market. The results of this paper identify several potential diffusion channels for nanotechnology in both traditional and high-tech industries.

The articles provide implications for research, policy and practice. The key implications relate to the role of interdisciplinarity as an important ingredient in producing more industry related knowledge, the technology specificity of the technology transfer process and the different roles smaller and larger companies have in technology diffusion.

Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 115
Hinta: 30€
Kieli: Englanti
ETLA A 45

Towards a Green Post-Crisis Economy – The Position of Finland in Environmental Technologies

Tuomo Nikulainen — Fri, 13 Aug 2010 11:00:00 +0000

Climate change is a major global challenge and governments around the world are now promoting environmental technologies to address both climate change and realize new employment and growth opportunities in this rapidly expanding area. Investments have reached unprecedented levels and stimulus packages to tackle the recent economic crisis also contain noticeable commitments to green technologies. Innovation policies are now under pressure to capitalize these investments and define priorities in the application of environmental technologies to both boost competitiveness and eco-innovation. The aim of this paper is to clarify foreseen impacts of growing environmental technology investments, green components of economic stimulus packages and the ideas of a Global Green New Deal and Green Growth and to assess how Finland is positioned in environmental technologies. The paper reviews existing studies, analyzes global and Finnish patenting and considers the role of environmental technologies in its industrial context in Finland. The findings suggest that renewable energy is the most rapidly expanding environmental technology area, while the economic stimulus packages will play a lesser role than originally anticipated in transitions to low-carbon economies. Finland is comparatively well positioned in environmental technologies by overall levels of patenting activity. Nonetheless, Finland does not have a specific specialization profile in the area, neither a comparative advantage in renewable energy technologies as the most rapidly expanding fields globally. Environmental technologies are developed in the context of a broad range of Finnish industries whereby the application potentials of these technologies are manifold

Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1219

How General Are General Purpose Technologies? Evidence from nano-, bio- and ICT-technologies in Finland

Tuomo Nikulainen — Fri, 20 Nov 2009 11:00:00 +0000

General purpose technologies (GPT) have a significant impact on economic activity through radical technological change and wide technological diffusion. This paper aims to address the generality of technologies associated with the GPT concept. Information and communications technologies (ICT), biotechnology and nanotechnology are viewed as existing or potential general purpose technologies, but there is a lack of empirical evidence of their generality. This paper addresses the argument by using patent, industry and company level data from Finland. The results provide evidence that ICT, as expected, is a GPT. Nanotechnology shows signs of being potentially widely applicable, but for biotechnology the channels of technological diffusion seem to be fewer and more focused on areas where Finnish companies are less active. The results and discussion are also reflected on the newly formed innovation policy instrument in Finland – SHOKs (Strategic centres for science, technology and innovation), which aim to direct a large share of the Finnish public R&D subsidies towards more demand-based and incumbent-driven innovation activity.

JEL: O30, O33, O38
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 20
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1208