Timo Nikinmaa

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän

Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, on käyty keskustelua globalisoitumisen vaikutuksesta elinkeinorakenteen kehitykseen. Melko yleisesti – joskaan ei yksimielisesti – on hyväksytty lähtökohdaksi se, että teollisuus siirtyy vääjäämättä kehittyviin maihin, joten meidän on löydettävä jotakin sen tilalle. Mutta onko näin? Kehittyneistä maista kaksi edustaa tietyllä lailla jatkumon ääripäitä: Yhdysvallat ja Saksa. Yhdysvallat on jälkiteollinen kulutusyhteiskunta, joka

Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintaverkostoihin kohdistuu voimakkaita muutospaineita. Päähankkijayritykset kansainvälistyvät ja koveneva kilpailu edellyttää toimitusketjujen virittämistä entistäkin tehokkaammiksi. Päähankkijat keskittyvät yhä selkeämmin omaan ydinosaamiseensa ja siirtävät muuta tuotantoa sekä osin tuotekehitystä ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Tämä avaa alihankkijoille uusia mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tässä kirjassa tarkastellaan tuotantoverkostojen muutosta kahdesta näkökulmasta. Päähankkijat kertovat, millaiseksi

Lahjoitukset kasvuun verovähennyksin. Toim Paavo Hohti.Eva raportti 2006. ss, 19-28 Julkaisuvuosi: 2006 Sivuja: 10 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 376

Julkaisuvuosi: 2006 Sivuja: 46 Hinta: 10€ Kieli: Suomi ETLA B 224

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus aloitti toimintansa elokuussa 1946. ETLAn täyttäessä 40 vuotta laadittiin historiikki, jossa kuvattiin laitoksen syntyä ja kehitystä aina 1980-luvulle saakka. Kesän 2006 60-vuotisjuhlia varten ei ollut tarkoituksenmukaista toistaa aiemman historiikin tarinaa. Tässä kirjassa pikemminkin pohdiskellaan, minkälaisia tutkimusongelmia ETLAn kaltainen soveltavan tutkimuksen laitos voi toiminnassaan kohdata ja mitä sen tulisi tutkia tulevaisuudessa.