


<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Etla &#187; Reijo Mankinen</title>
	<atom:link href="http://www.etla.fi/kirjoittaja/mankinenr/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.etla.fi</link>
	<description>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos</description>
	<lastBuildDate>Fri, 15 Feb 2013 12:03:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
		<item>
		<title>Kustannuskilpailukyvyn mittausmenetelmien uudistaminen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/other-articles-598-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/other-articles-598-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 29 Jun 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Muut julkaisut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=18524</guid>
		<description><![CDATA[Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 3/2012 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 78 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 598]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 3/2012</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 78<br />
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta<br />
Kieli: Suomi<br />
Other articles 598</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/other-articles-598-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Ulkomaanliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutukset laiva- ja lentoliikenteeseen</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1266-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1266-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 13 Jan 2012 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[arvonlisäverotus]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälinen matkustajaliikenne]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[palvelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=5021</guid>
		<description><![CDATA[Selvityksessä arvioidaan kansainvälisen matkustajaliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutuksia laiva- ja lentoliikenteen kannattavuuteen ja työllisyyteen Suomesta käsin toimivien yritysten näkökulmasta. Kyseisten palveluiden saattaminen arvonlisäverotuksen piiriin johtaa palveluiden kuluttajahintojen nousuun, tuottajahintojen laskuun sekä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen. Koska EU-maiden välisen liikenteen arvonlisäverotukseen on tarkoitus soveltaa lähtömaaperiaatetta, vaikutukset riippuvat liikenteen lähtömaiden arvonlisäverokannoista. Selvityksessä arvioidaan euromääräisiä menetyksiä ja ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Selvityksessä arvioidaan kansainvälisen matkustajaliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutuksia laiva- ja lentoliikenteen kannattavuuteen ja työllisyyteen Suomesta käsin toimivien yritysten näkökulmasta. Kyseisten palveluiden saattaminen arvonlisäverotuksen piiriin johtaa palveluiden kuluttajahintojen nousuun, tuottajahintojen laskuun sekä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen. Koska EU-maiden välisen liikenteen arvonlisäverotukseen on tarkoitus soveltaa lähtömaaperiaatetta, vaikutukset riippuvat liikenteen lähtömaiden arvonlisäverokannoista.   Selvityksessä arvioidaan euromääräisiä menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia suurimmille Suomesta käsin toimiville liikenteenharjoittajille suunnatusta kyselystä saatujen lähtötietojen pohjalta. Arvion mukaan laivaliikenteen palveluiden arvonlisäverotus johtaisi 55 miljoonan euron luokkaa oleviin myyntituottojen menetyksiin suurimmille Suomesta operoiville matkustajaliikennettä harjoittaville varustamoille. Varustamoiden yhteenlaskettu käyttökate supistuisi noin 25 miljoonaa euroa. Suurin vaikutus kohdistuisi Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen. Työllisyysmenetykset saattaisivat olla yli 600 työpaikan luokkaa. Mainitut arviot ovat siltä osin suuntaa-antavia, että lähtötietoja koskeva kysely on suunnattu vain suurimmille varustamoille ja laskennan pohjana ovat vuosien 2007-2009 keskiarvotiedot. Koko Suomesta käsin operoivan laivaliikenteen toimialan osalta arviot kuvaavat siten vähimmäisvaikutuksia.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2012<br />
Sivuja: 34<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1266</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1266-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 21 Feb 2011 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[rakennemuutos]]></category>
		<category><![CDATA[taantuma]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[työllisyys]]></category>
		<category><![CDATA[voitot]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4913</guid>
		<description><![CDATA[Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Raportti osoittaa, että Suomen kokonaistuotannon poikkeuksellisen suuri pudotus vuonna 2009, peräti 8 prosenttia,johtui pitkälti yhden toimialan eli sähköteknisen teollisuuden viennin ja tuotannon romahtamisesta. Sen vaikutus kokonaistuotannon supistumiseen oli lähes kaksi prosenttiyksikköä. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon (arvonlisäyksen) supistuminen puolestaan johtui suurelta osin Nokia-klusterin globaalin toiminnan muutoksista ja voittojen pienentymisestä. Tämä selittää pitkälti sen, että lisäarvon pienentyminen ei vaikuttanut läheskään koko määrällään kotimaiseen työllisyyteen, tuottavuuteen ja elintasoon. Kyse oli kotimaan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta osin laskennallisesta muutoksesta ja menettäjinä olivat Nokian ulkomaiset omistajat. Vastaavasti lamaa edeltäneenä ajanjaksona tuotanto- ja tuottavuusluvut ovat yliarvioineet vaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kriisi kuitenkin jätti pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja sen eri toimialoille. Talouden potentiaalinen tuotanto on pysyvästi pienentynyt.</p>
<p>JEL: F23, F43, L 63, O47<br />
Julkaisuvuosi: 2011<br />
Sivuja: 24<br />
Hinta: 10&euro;<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1239</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1239-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1209-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1209-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 01 Feb 2010 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[elintarvikeketju]]></category>
		<category><![CDATA[elintarviketeollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[elintarvikkeiden hinnat]]></category>
		<category><![CDATA[kauppa]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailu]]></category>
		<category><![CDATA[kilpailukyky]]></category>
		<category><![CDATA[maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[pienet elintarvikkeiden tuottajat]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4797</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle elintarvikkeiden hintatasolle on Suomen korkea arvonlisävero, 2) arvonlisäveroton hintataso oli vuonna 2005 pari prosenttia korkeampi ja joulukuussa 2009 noin 7 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin, mutta se on selvästi korkeampi kuin uusissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa, 3) Suomessa elintarvikkeiden hintatasoa nostaa maatalouden heikko kilpailukyky (pohjoinen sijainti ja pieni yksikkökoko); sen sijaan elintarviketeollisuuden ja kaupan kilpailukyky on melko hyvä, 4) hinta-kustannusmarginaalilla mitaten kilpailu toimii Suomen maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa yhtä hyvin kuin vertailumaiden elintarvikeketjuissa, 5) kaupan suurta osuutta Suomen elintarvikeketjussa selittävät muun muassa vertailumaita suuremmat kuljetuskustannukset, 6) Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat muuttuneet samansuuntaisesti kuin muissa vanhoissa EU-maissa, mutta muutaman kuukauden viipeellä; vuonna 2009 maito-, rasva-, liha- ja kalatuotteiden sekä ruokavalmisteiden hinnat ovat kuitenkin laskeneet vähemmän kuin vertailumaissa ja vähemmän kuin mihin tuottajahintojen kehitys viittaisi, mikä on nostanut selvästi elintarvikkeiden suhteellista hintatasoa, 7) elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Suomessa keskittyneitä toimialoja; yritykset kuitenkin kilpailevat keskenään ja tuonnin kanssa, 8) keskittymistä, sopimuskäytäntöjä ja hintojen kehitystä on syytä seurata erityisesti tuoteryhmissä, jossa kuluttajahinnat eivät ole viime aikoina laskeneet tuottajahintojen laskun myötä, 9) pienten tuottajien markkinoille pääsy on tärkeää sekä kilpailun että kuluttajien valintamahdollisuuksien kannalta, parhaiten pienten tuottajien asemaa voidaan parantaa ketjun sisäisin toimin informaatiota parantamalla.</p>
<p>JEL: C50, L1, L4, L66, L81, Q11, Q13<br />
Julkaisuvuosi: 2010<br />
Sivuja: 129<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1209</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1209-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Tuottavuuden mittaaminen &#8211; Suomi kansainvälisessä vertailussa</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1123-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1123-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 27 Feb 2008 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuuden mittaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4451</guid>
		<description><![CDATA[Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin tukeuduttaessa vain yhteen aineistolähteeseen. Tulokset kertovat, että Suomi on noussut monella teollisuuden toimialalla kansainväliseen kärkijoukkoon. Myös monilla yksityisillä palvelualoilla on tapahtunut sangen myönteistä kehitystä muihin maihin verrattuna. Toisaalta Suomi on menettänyt merkittävän osan tärkeästä tuottavuuskasvunsa lähteestä, eli ns. perässätulijan edusta. Jatkossa on siten aikaisempaa vaikeampaa parantaa tuottavuutta muita maita nopeammin. Toisaalta suoritetut aineistoanalyysit kertovat tällaisiin tuottavuusvertailuihin sisältyvistä epävarmuuksista, jotka ovat sangen merkittäviä varsinkin yksityiskohtaista toimialajaottelua käytettäessä.</p>
<p>JEL: O47<br />
Julkaisuvuosi: 2008<br />
Sivuja: 39<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1123</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1123-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yksityisten palvelualojen kansainvälinen tuottavuusvertailu</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1043-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1043-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 18 Oct 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälinen vertailu]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[tuottavuus]]></category>
		<category><![CDATA[yksityiset palvelualat]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4133</guid>
		<description><![CDATA[Yksityiset palvelualat tuottavat reilusti yli puolet bruttokansantuotteesta kehittyneissä teollisuusmaissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensin yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden mittaamista, siihen liittyviä haasteita ja ongelmia sekä tutkimuksen kehityssuuntia. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden tasoa ja kehitystä kehittyneissä teollisuusmaissa vuosina 1980-2003. Suomen osalta tarkastellaan lisäksi kokonaistuottavuuden kehitystä. Toimialoina analysoidaan kaupanalaa, majoitus- ja ravitsemispalveluja, kuljetuspalveluja, posti- ja ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Yksityiset palvelualat tuottavat reilusti yli puolet bruttokansantuotteesta kehittyneissä teollisuusmaissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensin yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden mittaamista, siihen liittyviä haasteita ja ongelmia sekä tutkimuksen kehityssuuntia. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden tasoa ja kehitystä kehittyneissä teollisuusmaissa vuosina 1980-2003. Suomen osalta tarkastellaan lisäksi kokonaistuottavuuden kehitystä. Toimialoina analysoidaan kaupanalaa, majoitus- ja ravitsemispalveluja, kuljetuspalveluja, posti- ja teleliikennepalveluja, rahoitus- ja vakuutuspalveluja sekä liike-elämän palveluja. Suomen koko talouden tuottavuuden taso on vertailumaiden keskitasoa, mutta tuottavuuden muutos on ollut parinkymmenen viime vuoden aikana vertailumaiden kärkipäässä. Yksityisissä palveluissa tuottavuuden taso suhteessa vertailumaihin riippuu laskelmassa käytetystä menetelmästä ja lähteestä. Parhaiten kansainvälisessä vertailussa pärjäävät posti- ja teleliikenne- sekä rahoitus ja vakuutuspalvelut. Monella palvelualalla tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa hyvin kilpailukykyistä muihin maihin verrattuna.</p>
<p>Private Services : An International Productivity Comparison</p>
<p>JEL: J24, O14<br />
Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 50<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1043</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1043-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lääkemarkkinat kansantaloudessa ja lääkkeiden kysynnän kehitysnäkymät</title>
		<link>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1009-fi/</link>
		<comments>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1009-fi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 21 Jun 2006 11:00:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Reijo Mankinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Julkaisut]]></category>
		<category><![CDATA[Keskusteluaiheita]]></category>
		<category><![CDATA[lääkemarkkinat]]></category>
		<category><![CDATA[lääketeollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[panosten ja tuotoksen jakautuminen]]></category>
		<category><![CDATA[tuontipanokset]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.etla.fi/?p=4069</guid>
		<description><![CDATA[Väestön ikääntyminen johtaa terveydenhoitomenojen selvään kasvuun suhteessa kokonaistuotantoon. Toistaiseksi kustannusten nousu on ollut kansainvälisesti verrattuna varsin vaimeaa. Seuraavien 10 vuoden aikana suuret ikäluokat saavuttavat iän (61 &#8211; 70), jossa lääkkeiden ikäryhmittäinen kulutus on suurin. Siksi terveydenhoitomenojen, kuten lääkkeiden kysynnän, odotetaan kasvavan. Lääkemarkkinoilla kotimaisen tuotannon osuus on supistunut kilpailun kiristymisen myötä. Toisaalta kireä kilpailu on pitänyt ]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Väestön ikääntyminen johtaa terveydenhoitomenojen selvään kasvuun suhteessa kokonaistuotantoon. Toistaiseksi kustannusten nousu on ollut kansainvälisesti verrattuna varsin vaimeaa. Seuraavien 10 vuoden aikana suuret ikäluokat saavuttavat iän (61 &#8211; 70), jossa lääkkeiden ikäryhmittäinen kulutus on suurin. Siksi terveydenhoitomenojen, kuten lääkkeiden kysynnän, odotetaan kasvavan. Lääkemarkkinoilla kotimaisen tuotannon osuus on supistunut kilpailun kiristymisen myötä. Toisaalta kireä kilpailu on pitänyt kustannuskehityksen vaimeana.</p>
<p>Julkaisuvuosi: 2006<br />
Sivuja: 30<br />
Hinta: 10€<br />
Kieli: Suomi<br />
Keskustelunaiheita nro 1009</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.etla.fi/julkaisut/dp1009-fi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>