Niku Määttänen

Viime päivien markkinamyllerrys on nostanut myös Suomen valtionlainojen korkoja suhteessa Saksaan valtionlainoihin. Esimerkiksi korkoero kymmenen vuoden lainan osalta on tätä kirjoitettaessa noussut parissa viikossa noin 0.2 prosenttiyksiköstä noin 0.6 prosenttiyksikköön. Yksi mahdollinen – ja hyvin huolestuttava – tulkinta on, että sijoittajat ovat yhtäkkiä alkaneet epäillä myös Suomen valtion velanhoitokykyä. Suomella on toki nopeasta ikääntymisestä johtuva

Kansantaloudellinen aikakauskirja (2011), Vol. 107:3, p. 234-255 Julkaisuvuosi: 2011 Sivuja: 23 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 578

Journal of Public Economic Theory, forthcoming Julkaisuvuosi: 2011 Hinta: Not available from ETLA Kieli: Englanti Other articles 573

Studies in Nonlinear Dynamics & Econometrics. Forthcoming Julkaisuvuosi: 2011 Hinta: Not available from ETLA Kieli: Englanti Other articles 567

Suhtautuminen arvonlisäveron korottamiseen jakaa puolueita. Puolueet, jotka vastustavat arvonlisäveron korottamista, perustelevat kantaansa usein toteamalla, että arvonlisäveron korottaminen kiristäisi pienituloisten verotusta enemmän kuin suurituloisten. Tälle näkemykselle löytyy arvovaltaista tukea Hetemäen verotyöryhmän raportissa esitetyistä laskelmista. Ne näyttäisivät vahvistavan, että arvonlisäveron korotus on voimakkaasti regressiivinen toimenpide, eli se pienentää pienituloisten käytettävissä olevia tuloja suhteellisesti ottaen selvästi enemmän kuin

Työeläkerahastot ovat Suomessa suuret suhteessa kansantalouden kokoon. Niiltä on usein toivottu aktiivisempaa roolia työllisyyden, talouskasvun ja suomalaisen omistajuuden turvaajana. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa perusteluja sille miksi eläkelaitosten ja erityisesti työeläkeyhtiöiden pitäisi ylipainottaa sijoituksia Suomeen. Pohdimme muun muassa sitä voidaanko palkkasummaa ja eläkemaksutuloa saada suuremmaksi kotimaisilla sijoituksilla ja onko työeläkeyhtiöillä kannusteita pyrkiä tähän tavoitteeseen. Toinen keskeinen kysymys