Niku Määttänen

Tiivistelmä: Kunnan päätös tuottaa jokin palvelu itse tai ostaa se yksityiseltä tuottajalta vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen. Selvityksessä tarkastellaan niitä ulkoistamispäätösten vaikutuksia, jotka ovat seurauksia eläkejärjestelmien erillisyydestä. Kunnan ulkoistaessa palvelujaan työnantajan ja työntekijän eläkemaksut menevät yksityisalojen eläkejärjestelmään kunnallisen eläkejärjestelmän sijasta. Tämä heikentää kunnallisen järjestelmän palkkaperusteista rahoituspohjaa. Vakuutettujen määrän muutosten vaikutus eläkejärjestelmille ei kuitenkaan riipu siitä, mistä syystä

Abstract:We develop a model of the housing market that features both financial and matching frictions. In the model, risk-averse households may save or borrow in order to smooth consumption over time and finance owner housing. Each household either rents or owns its house. Some renter households become dissatisfied with rental housing and want to buy

Talouselämä 2012:22, s. 43-45 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 3 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 594

Työmarkkinajärjestöt sopivat 22.3. toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Työurien kannalta keskeiset uudistukset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen yhdellä vuodella 60 vuoteen ja työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostaminen myös yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lisäksi työeläkemaksua sovittiin korotettavaksi 0,4 prosenttiyksikköä sekä 2015 että 2016. Arvioimme tässä muistiossa näiden uudistusten vaikutuksia työuriin ja julkiseen talouteen. Arviomme perustuu julkaisussa Hakola

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän

Talouselämä 2012 nro 1, ss. 38-41 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 4 Kieli: Suomi Other articles 580