Jukka Lassila

Tutkimuksessa arvioidaan Suomen julkisen talouden rahoituksellista kestävyyttä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys- ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Jos väestö ikääntyy odotetusti, eli Tilastokeskuksen v. 2009 väestöennusteen mukaisesti, ja talouskehitykseen ei liity pitkäaikaisia yllätyksiä, nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen. Julkisten menojen odotettua

Työeläkerahastot ovat Suomessa suuret suhteessa kansantalouden kokoon. Niiltä on usein toivottu aktiivisempaa roolia työllisyyden, talouskasvun ja suomalaisen omistajuuden turvaajana. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa perusteluja sille miksi eläkelaitosten ja erityisesti työeläkeyhtiöiden pitäisi ylipainottaa sijoituksia Suomeen. Pohdimme muun muassa sitä voidaanko palkkasummaa ja eläkemaksutuloa saada suuremmaksi kotimaisilla sijoituksilla ja onko työeläkeyhtiöillä kannusteita pyrkiä tähän tavoitteeseen. Toinen keskeinen kysymys

Miten verotuksessa tulisi painottaa eri veropohjia kuten työtuloja, yritysten voittoja ja pääomatuloja, yksityistä kulutusta ja kiinteistöjä? Mitkä näkökohdat ovat tärkeitä arvioitaessa eri veromuotojen vaikutuksia ja edullisuutta? Voidaanko verotuksen painopisteitä muuttamalla parantaa kansalaisten hyvinvointia? Näitä kysymyksiä pohditaan kirjassa. Sixten Korkman tarkastelee artikkelissaan globalisaation merkitystä verotuksen kannalta. Jukka Lassila kysyy, kannattaako kulutusveroja korottamalla rahoittaa ansiotulojen verojen alentamista.

Hyvinvointivaltion tulonsiirto- ja palvelujärjestelmät tulisi rakentaa siten, että ne voidaan ylläpitää myös odotettua huonomman kehityksen toteutuessa. On vältettävä riskiä, että eläkelupauksia tai muita sukupolvet ylittäviä sitoumuksia joudutaan muuttamaan antamatta ihmisille aikaa sopeutua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten varovaisuusperiaate toteutuu hyvinvointivaltiomme rahoituksessa. Tutkimuksessa arvioidaan, että työeläkemaksuihin liittyvä epävarmuus syö eläkejärjestelmän uskottavuutta. Jos joudumme tilanteeseen, jossa maksu uhkaa

Tarkastelemme yksityistä eläkesäästämistä Suomessa. Luotaamme tulevaisuutta arvioimalla miten lakisääteisen eläketurvan muuttuminen ja eliniän piteneminen vaikuttavat yksityisen eläkesäästämisen tarpeeseen. Tarkastelemme asiaa nuorten, hiljattain työelämään astuneiden ikäluokkien aikahorisontilla. Käsittelemme yksityistä eläkesäästämistä niin kotitalouksien, rahoituslaitosten kuin julkisen taloudenkin näkökulmasta JEL: D14, G22, H24, J11 Julkaisuvuosi: 2007 Sivuja: 38 Hinta: 10€ Kieli: Suomi Keskustelunaiheita nro 1089

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 10/2007 Selvityksessä tarkastellaan ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia ja niihin varautumista sekä kartoitetaan aihepiiriin liittyviä lisätutkimustarpeita vuonna 2008 julkaistavaa laajempaa raporttia silmälläpitäen. Selvityksen pääosan muodostaa ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia koskeva katsaus, jonka ovat laatineet Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta. Lisäksi selvitys sisältää viisi katsausta arvioivaa ja täydentävää kommenttikirjoitusta, jotka ovat laatineet