Martti Kulvik

Tässä tutkimuksessa tavoitteena on arvioida bioteknologiasektorin kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelussa ovat yritysten kasvuodotukset, näiden odotusten toteutuminen, julkisen rahoituksen kehitys sekä tunnistaa mahdolliset tekijät yritysten kasvun ja tuloksellisuuden taustalla. Tutkimusten tulokset näyttävät yritysten kasvuodotusten ja realisoituneen kasvun välillä olevan merkittävä ero. Vain noin kolmannes odotetusta kasvusta toteutui. On kuitenkin huomioitava, että koko sektori on kasvanut

Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita.

Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisaiheisiin. Helsingin kaupunki. Tietokeskus 2012, s. 63-78 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 16 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 595

General purpose technologies (GPT) have a significant impact on economic activity through radical technological change and wide technological diffusion. This paper aims to address the generality of technologies associated with the GPT concept. Information and communications technologies (ICT), biotechnology and nanotechnology are viewed as existing or potential general purpose technologies, but there is a lack

Global health care issues are driving the public sector into a balancing act between conflicting and complementary forces of inevitable change: an ageing population, the explosion of new therapeutic technologies, a critical shortage of clinical professionals, the desire to improve clinical outcomes, and economic constraints. With respect to technology and economic constraints, the public is

Tässä tutkimuksessa simuloidaan lääkekehitykseen suuntautuneiden pienten ja keskisuurten biotekniikkayritysten tulevaisuutta, erityispainopisteenä kansantaloudelliset implikaatiot. Simulaatiossa huomioidaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joiden avulla on arvioitu erilaisten liiketoimintamallien toimialakohtainen kasvuvaikutus. Koska simulaation lähtökohtana ovat yhtiöiden vuonna 2004 ilmaisemat kehityskelpoiset hankkeet, laskee projektien lukumäärä simulaation myöhemmässä vaiheessa verraten pieneksi ja markkina-arvon kehitys riippuu täysin siitä, mitkä yksittäiset projektit pääsevät eteenpäin. Simulaatio