Markku Kotilainen

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan

Tutkimuksen kohde on Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteet sekä niiden vaikutus Suomen kansantalouteen ja suomalaisiin yrityksiin. Merkittävä osa vaikutuksista syntyy välillisten kanavien kautta. Alussa arvioidaan Yhdysvaltojen asemaa maailman tuotannossa, kaupassa ja suorissa sijoituksissa. Siinä tarkastellaan myös dollaria maailmanvaluuttana sekä Yhdysvaltojen asemaa taloudellisten häiriöiden välittymisessä ja kauppapolitiikassa. Vuosien 2007-2008 finanssikriisiä ja dollarin kurssin muutoksia tarkastellaan kansainvälisen talouden

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron

In this paper we study Finland’s way to the Economic and Monetary Union (EMU) and her economic development as a member of the EMU. First, we describe the economic background of the membership and the arguments presented in research and discussion for and against it. Then we describe Finland’s economic performance in the Euro zone.

Raportissa kuvataan aluksi Suomen ja Venäjän taloussuhteiden nykytilaa. Tämän jälkeen arvioidaan Venäjällä ja sen ulkosuhteissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia niihin. Keskeisiä tarkasteltavia institutionaalisia muutoksia ovat EU :n itälaajeneminen, Venäjän todennäköinen WTO-jäsenyys, EU :n ja Venäjän tuleva taloussopimusten muoto sekä yritystason globalisaatio. Raportissa arvioidaan laajasti taloussuhteiden kehitysnäkymiä vuoteen 2010. Selvityskohteita ovat Venäjän talouskehitys, Suomen Venäjän-kaupan potentiaali sekä