Etla » Markku Kotilainen

Determinants for Foreign Direct Investment in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Tue, 06 Nov 2012 08:14:21 +0000

Tiivistelmä: Olemme määritelleet Itämeren alueeksi Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Tutkimme ulkomaisia suoria sijoituksia näihin maihin aikavälillä 1995 – 2010 ekonometrisen analyysin menetelmin. Käytämme kahta erilaista mallia: ensimmäisessä mallissa tutkitaan suoria sijoituksia kokonaisuuksina ja toisessa mallissa huomioidaan maiden kahdenkeskeiset sijoitusvirrat. Tilastorajoitteiden takia jälkimmäistä mallia ei voida estimoida kaikille maille. Tuloksemme osoittavat, että makrotalouden tekijät, kuten yritysverotus, vaikuttavat suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Havaitsemme myös, että nämä tulokset vaihtelevat eri maiden kesken. Maiden keskinäinen kauppa on myös tilastollisesti merkitsevä tekijä. Toisaalta maiden välinen etäisyys ei vaikuta suorien sijoitusten määrään. Näiden tekijöiden suhteen maittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia. Institutionaaliset tekijät kuten euro- tai EU-jäsenyys eivät ole tilastollisesti merkitseviä tekijöitä, mutta tämä voi johtua tilastopuutteista tai siitä, että tällaiset muutokset maan kansainvälisessä asemassa ovat osana muita selittäviä tekijöitä.

JEL: F21, F23, F13, F15
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 37 s.
Hinta: 15 €
Kieli: englanti

ETLA Raportit – ETLA Reports No 1

Limites finlandaises de la tolérance

Markku Kotilainen — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

L´euro sans l´Europe ? Outre Terre 32, 2012/2, pp. 141-146

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 6
Hinta: Not available from ETLA
Kieli: Ranska
Other articles 603

Arvioita ja oletuksia Suomen pitkän aikavälin taloudellisesta kasvusta

Markku Kotilainen — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

Kansantaloudellinen aikakauskirja 2012:3, ss.259-263

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 5
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Suomi
Other articles 604

Global trade and climate policy scenarios – Impact on Finland

Markku Kotilainen — Tue, 04 Sep 2012 11:00:00 +0000

VATT Working Papers No 37

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 72
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Englanti
Other articles 602

Kehysriihen päätökset alentavat ETLAn bkt-ennustetta

Markku Kotilainen — Tue, 10 Apr 2012 08:51:46 +0000

Maaliskuun 21. päivänä julkaistussa ETLAn Suhdanteessa arvioitiin hallitusohjelman mukaista valtiontalouden sopeuttamistarvetta. Valtiontalouden alijäämän ja velan bkt-suhteen kehityksestä tehtiin skenaarioita erilaisilla talouden kasvuvaihtoehdoilla. Politiikkapäätöksistä ei kuitenkaan tuolloin tehty oletuksia, koska niiden mittaluokasta ja ajoituksesta vallitsi suuri epävarmuus.

Seuraavana päivänä saavutettiin hallituksen kehysriihessä yksimielisyys 1.2 miljardin euron veronkorotuksista ja 1.2 miljardin euron menoleikkauksista. Yhteensä 2.4 miljardin euron suuruisen paketin veronkiristykset painottuvat jäljellä olevan hallituskauden alkupäähän ja säästöt loppupäähän. Lisäksi vuonna 2016 toteutuvat 300 miljoonan euron suuruiset sopeutustoimet.

Hallituksen päätökset tukevat merkittävästi valtiontalouden tasapainottamista. Ne vahvistavat myös Suomen kansainvälistä luottokelpoisuutta. Toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen ja niiden vaikutusten ajoittumiseen liittyy kuitenkin yhä jonkin verran epävarmuutta.

Verojen osalta on sovittu arvonlisäveron yleisestä korotuksesta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta sekä useista tuloverojen korotuksista, jotka toteutuvat vuosina 2013–2015. Tuloveroasteikkojen inflaatiotarkistuksista luovutaan sekä vuonna 2013 että vuonna 2014. Yli 100 000 euroa ansaitseville luodaan verotaulukoihin uusi veroluokka ja yli 1 miljoonan euron perintöjen verotusta kiristetään. Suurten eläkkeiden verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Vuonna 2013 toteutetaan uusi pankkivero ja vuonna 2014 sähköntuotannon ns. windfall-vero. Sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia jatketaan vuosina 2013-2015. Arvonlisäveron korotuksen tuotoksi arvioidaan 750 miljoonaa ja tuloveroasteikkojen tarkistuksista luopumisen vaikutukseksi vajaat 800 miljoonaa euroa.

Menojen osalta suurin yksittäinen säästö kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, joita leikataan yhteensä 520 miljoonaa euroa vuosina 2014 – 2015. Sen vastineeksi hallitus aikoo kohdistaa kyseisinä vuosina kuntasektorille yhteisöveron ja jäteveron tuottoja 260 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Leikkauksia toteutetaan lisäksi muun muassa lapsilisiin, yksityisen sairaanhoidon korvauksiin ja kehitysapuun.

Taloudessa kehysriihen päätökset vaikuttavat eniten yksityiseen kulutukseen, jonka kasvua sekä arvonlisä- että tuloverojen kiristykset hidastavat. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vain prosentin aiemmin ennustetun 1.5 prosentin sijasta. Tuloveron korotukset voivat alentaa yksityistä kulutusta ennustetusta myös vuonna 2014. Nettovaikutus riippuu tulevista palkkaratkaisuista. Kokonaistuotannon kasvuksi vuonna 2013 arvioidaan 2.3 prosenttia aiemmin ennustetun 2.6 prosentin sijasta.

Arvonlisäveron korotus voimistaa kuluttajahintojen nousua. Kun kevään Suhdanteessa kuluttajahintojen nousuksi vuonna 2013 arvioitiin 1.8 prosenttia, kehysriihen jälkeen arvio on 2.6 prosenttia.

Valtiontalouden tasapaino kohenee kehysratkaisun ansiosta tuntuvasti. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kuitenkin heikentää kuntien rahoitusasemaa ja johtanee kunnallisverotuksen kiristymiseen.

Hallitusohjelman tavoite valtionvelan ja samalla ns. EMU-velan BKT-osuuden kääntämisestä laskuun toteutunee. Vaikeammin toteutettavissa on sen sijaan hallitusohjelman toinen tavoite, valtiontalouden alijäämän supistaminen hallituskauden aikana korkeintaan 1 prosenttiin BKT:sta. Valtiovarainministeriön 4. huhtikuuta julkaiseman ennusteen mukaan velkatavoite toteutuu, mutta vajetavoite ei. VM:n mukaan alijäämä on vuonna 2015 yhä 1.9 prosenttia BKT:sta. Rahana ero tavoitteeseen vastaa paria miljardia euroa.

Valtiontalouden tasapainottaminen riippuu keskeisesti talouden kasvusta ja siitä, miten päätettyjä toimenpiteitä toteutetaan. Jos näissä suhteissa onnistutaan hyvin, myös yhden prosentin vajetavoite voi toteutua vuonna 2015. Tätä edistää se, että toimenpiteet on suunniteltu etupainotteisiksi.

Keskipitkälle aikavälille kohdistuvien toimien lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat sopineet toimista, joilla pyritään pienentämään väestön ikääntymisestä aiheutuvaa ns. kestävyysvajetta. Työurien kannalta keskeiset uudistukset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen yhdellä vuodella 60 vuoteen ja työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nostaminen myös yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lisäksi työeläkemaksua sovittiin korotettavaksi 0.4 prosenttiyksikköä sekä 2015 että 2016. ETLAn arvion mukaan nämä pienentävät kestävyysvajetta noin puolella prosenttiyksiköllä, mistä puolet tulee työeläkemaksujen nostamisesta.

Lisäksi hallitus on päättänyt toteuttaa eräitä toimia, joilla pyritään vahvistamaan Suomen tuotannollista perustaa. Näitä toimia ovat mm. T&K-verokannustimen käyttöönotto, pääomasijoittamisen kasvukannuste sekä teollisuuden kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti. Näiden toimien vaikutukset eivät ehdi sanottavasti vaikuttamaan kokonaistaloudelliseen kehitykseen ennusteen aikajänteellä.

Why do firms invest in the Baltic Sea Region

Markku Kotilainen — Fri, 19 Nov 2010 11:00:00 +0000

Määrittelemme Itämeren alueen koostuvaksi seuraavista maista ja alueista : Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi sekä Pietari, Leningradin alue ja Kaliningrad. Tarkastelemme Itämeren alueen suoriin ulkomaisiin sijoituksiin vaikuttavia tekijöitä kolmesta näkökulmasta. Ensiksi, tutkimme teoreettisen ja empiirisen kirjallisuuden valossa suoriin sijoituksiin yleensä vaikuttavia tekijöitä. Toiseksi, selvitämme Itämeren alueen suorien sijoitusten maajakautumaa, rakennetta sekä muita sijoitusten tunnuspiirteitä. Kolmanneksi, tutkimme suoriin ulkomaisiin sijoituksiin Itämeren alueella vaikuttavia tekijöitä kahdella yrityskyselyllä : 1) MIPIM-kiinteistösijoitusmessuihin osallistuvien yritysten joukossa, ja 2) Itämeren alueella aktiivisten suomalaisyritysten keskuudessa (Finpro-rekisteri). Keskeiset yhteiset tulokset molemmista empiirisistä tutkimuksista ovat : 1) tärkeimmät suorien sijoitusten syyt ovat markkinoiden koko ja niiden kasvupotentiaali, 2) yritykset eivät näe Itämeren aluetta yhtenäisenä markkinana investointeja koskevassa päätöksen-teossaan, 3) euroalueen ulkopuolella olevien maiden liittyminen siihen nähdään selvästi positiivisena asiana, mutta tulokset eivät ole kovin vahvoja : sitä voi selittää se, että osa valuutoista on jo melko uskottavasti kiinnitetty (Viro, Tanska, Latvia, Liettua) ja Ruotsin kruunun kellunta taas tuottaa yrityksille hajautushyötyjä, 4) julkisilla investointien edistämisorganisaatioilla on melko pieni merkitys varsinaisen investointipäätöksen teossa; ne ovat tärkeämpiä yleisen informaation antamisessa maan investointiolosuhteista. Suurimmat erot kyselyissä ovat seuraavat : 1) kiinteistöihin sijoittavissa yrityksissä pääosa sijoituksista tehdään ostamalla olemassa oleva yritys, suomalaisten Itämeren alueella aktiivisten yritysten joukossa suorat sijoitukset tehdään useimmiten ns. greenfield-sijoituksena (perustamalla uusi yritys tai toimipaikka), 2) kiinteistösijoitusyritysten joukossa Ruotsi, Suomi, Saksa ja Puola ovat tärkeimmät suorien sijoitusten kohdemaat; enemmän teollisuus- ja palveluyrityksiä sisältävän suomalaisten yritysten otoksen joukossa Pietari, Puola, Viro ja Ruotsi ovat tärkeimmät isäntämaat, 3) kiinteistösijoitusyrityksissä tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k) sekä Venäjän markkinoiden läheisyys eivät ole merkittäviä syitä suorille sijoituksille; teollisuus- ja palveluyrityksistä koostuvassa suomalaisten yritysten joukossa ne taas ovat tärkeitä, 4) kiinteistösijoitusyrityksissä kiinteistöjen hintojen nousupotentiaali on merkittävä syy suorille sijoituksille.

JEL: F21, F23, F13, F15
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 36
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1229

Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus

Markku Kotilainen — Mon, 01 Feb 2010 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat Länsi-Euroopan ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Vertailuja suoritetaan myös yksittäisiin maihin. Kansainvälisen vertailun jälkeen elintarvikeketjun keskittyneisyyttä, kilpailua ja pienten tuottajien asemaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen osalta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat : 1) merkittävä syy korkealle elintarvikkeiden hintatasolle on Suomen korkea arvonlisävero, 2) arvonlisäveroton hintataso oli vuonna 2005 pari prosenttia korkeampi ja joulukuussa 2009 noin 7 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin, mutta se on selvästi korkeampi kuin uusissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa, 3) Suomessa elintarvikkeiden hintatasoa nostaa maatalouden heikko kilpailukyky (pohjoinen sijainti ja pieni yksikkökoko); sen sijaan elintarviketeollisuuden ja kaupan kilpailukyky on melko hyvä, 4) hinta-kustannusmarginaalilla mitaten kilpailu toimii Suomen maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa yhtä hyvin kuin vertailumaiden elintarvikeketjuissa, 5) kaupan suurta osuutta Suomen elintarvikeketjussa selittävät muun muassa vertailumaita suuremmat kuljetuskustannukset, 6) Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat muuttuneet samansuuntaisesti kuin muissa vanhoissa EU-maissa, mutta muutaman kuukauden viipeellä; vuonna 2009 maito-, rasva-, liha- ja kalatuotteiden sekä ruokavalmisteiden hinnat ovat kuitenkin laskeneet vähemmän kuin vertailumaissa ja vähemmän kuin mihin tuottajahintojen kehitys viittaisi, mikä on nostanut selvästi elintarvikkeiden suhteellista hintatasoa, 7) elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Suomessa keskittyneitä toimialoja; yritykset kuitenkin kilpailevat keskenään ja tuonnin kanssa, 8) keskittymistä, sopimuskäytäntöjä ja hintojen kehitystä on syytä seurata erityisesti tuoteryhmissä, jossa kuluttajahinnat eivät ole viime aikoina laskeneet tuottajahintojen laskun myötä, 9) pienten tuottajien markkinoille pääsy on tärkeää sekä kilpailun että kuluttajien valintamahdollisuuksien kannalta, parhaiten pienten tuottajien asemaa voidaan parantaa ketjun sisäisin toimin informaatiota parantamalla.

JEL: C50, L1, L4, L66, L81, Q11, Q13
Julkaisuvuosi: 2010
Sivuja: 129
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1209

EU:n rahoituskehykset – Suomen asema seuraavalla kehyskaudella 2014-2020

Markku Kotilainen — Fri, 04 Dec 2009 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan osuus EU :n budjetissa pienenee tuntuvasti. Myös budjetin kokoa voidaan samalla haluttaessa leikata. Tutkimuksen mukaan Suomi kykenee sopeutumaan budjetin rakenteen muutokseen suhteellisen hyvin. Maatalouden osalta tilakoon kasvu, tuottavuuden kohoaminen ja erityisesti kansallisen maataloustuen oletettu jatkuminen merkitsevät sitä, että tuotannon taso ei merkittävästi muutu. Aluepolitiikassa EU-tukien kasvun hidastumista tai niiden leikkausta voidaan kompensoida haluttaessa kansallisilla aluetuilla. Sopeutumispainetta uudella rahoituskehyskaudella vähentää se, että merkittävä osa sopeutumisesta on toteutunut jo kuluvalla kaudella. Suomi pystyy sopeutumaan myös kilpailukykyrahoituksen kasvuun, kunhan se kehittää valmiuksiaan tutkimus- ja muun kilpailukykyrahoituksen haussa.

JEL: O52, F53, F55, H87, Q18, R58, I28
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 102
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1207

Suomen ja Yhdysvaltojen väliset taloussuhteet

Markku Kotilainen — Mon, 23 Mar 2009 11:00:00 +0000

Tutkimuksen kohde on Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteet sekä niiden vaikutus Suomen kansantalouteen ja suomalaisiin yrityksiin. Merkittävä osa vaikutuksista syntyy välillisten kanavien kautta. Alussa arvioidaan Yhdysvaltojen asemaa maailman tuotannossa, kaupassa ja suorissa sijoituksissa. Siinä tarkastellaan myös dollaria maailmanvaluuttana sekä Yhdysvaltojen asemaa taloudellisten häiriöiden välittymisessä ja kauppapolitiikassa. Vuosien 2007-2008 finanssikriisiä ja dollarin kurssin muutoksia tarkastellaan kansainvälisen talouden NiGEM-mallin avulla. Tavaroiden ja palvelujen vientiä ja tuontia selvitetään sekä kokonaistasolla että hyödykeryhmittäin. Yhdysvaltojen-viennin vaikutuksia Suomen tuotantoon ja työllisyyteen arvioidaan panos-tuotos mallin ja makrotaloudellisen mallin avulla. Sijoituksista tarkastellaan sekä suoria että arvopaperisijoituksia. Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteita selvitetään myös yritystason aineistojen valossa. Niitä ovat vuosikertomukset, Orbis-yritystietokanta sekä Yhdysvaltojen markkinoilla aktiivisille suomalaisille yrityksille tehty kysely. Tutkimuksessa selvitetään Yhdysvaltojen merkitystä innovaatiotoiminnassa ja teknologian siirrossa. Vaikutuksia Suomeen tarkastellaan muun muassa opiskelun, patenttiyhteistyön, korkean teknologian tuotteiden ulkomaankaupan sekä edellä mainitun yrityskyselyn avulla. Kirjan lopussa esitetään joitakin johtopäätöksiä koko tutkimuksesta.

Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 205
Hinta: 35€
Kieli: Suomi
ETLA B 239

Determinants of Finnish-Russian Economic Relations

Markku Kotilainen — Mon, 26 Mar 2007 11:00:00 +0000

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden määräytyminen
Tutkimuksen kohde on Suomen ja Venäjän taloussuhteet Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja niiden tulevaisuudennäkymät. Tutkimus tarkastelee sekä kaupan että suorien sijoitusten määräytymistä. Pääpaino on ulkomaankaupan rakenteessa ja kehityksessä. Ristikkäiskauppaa mittaavan ns. Grubel-Lloyd -indeksin mukaan alle 3 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä ulkomaankaupasta tapahtui saman hyödykeryhmän sisällä vuonna 2004 (SITC3, 4 numeron taso). Tämä osuus on laskenut hieman tutkimusajanjaksona. Suomen ulkomaankaupassa Saksan kanssa vastaava osuus oli 31 prosenttia ja Ruotsin kanssa 47 prosenttia. Suomen tuonnissa Venäjältä öljyn hintojen muutokset ja suurten yritysten dominoiva asema eivät anna mahdollisuuksia järkevään ekonometriseen tutkimukseen kauppaa määräävistä tekijöistä. Tutkittaessa Suomen vientiä Venäjälle löydetään ekonometrian avulla selittäjiä kokonais- ja hyödykeryhmittäisen viennin määrän ja arvon määräytymiselle sekä vuosi- että neljännesvuositasolla. Tutkimuksessa esitetään useita suorien sijoitusten luokituksia ja kysytään, mitkä tekijät puoltavat vientiä, mitkä suoria sijoituksia. Suomalaisten yritysten sijoituksia Venäjälle sijoitetaan alustavasti esitettyihin luokkiin. Sekä vienti että suorat sijoitukset ovat hyötyneet Venäjän talouden nopeasta kasvusta ja rakenteellisesta muutoksesta.

JEL: F14, F21, F23
Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 39
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1079