Antti Kauhanen

Tässä artikkelissa tutkitaan vähittäiskaupan ketjua, joka ottaa käyttöön myyntitavoitteen ylittämisestä palkitsevan myyntipalkkiojärjestelmän. Myöhemmin palkkiojärjestelmän voimakkuutta leikataan ja myyntitavoitteita nostetaan. Myyntipalkkiojärjestelmän vaikutuksia arvioidaan käyttäen kuukausittaista paneeliaineistoa, joka kattaa kaikki ketjun 53 toimipaikkaa 54 kuukauden ajan. Tulokset osoittavat, että myyntipalkkiojärjestelmän käyttöönotto paransi myyntiä ja voittoja. Järjestelmään tehdyt muutokset puolestaan johtivat huomattavaan pudotukseen myynnissä ja voitoissa. Nämä tulokset

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä yritysten sisäistä että yritysten välistä ura- ja palkkadynamiikkaa hyödyntämällä laajaa yhdistettyä työnantaja-työntekijä paneeliaineistoa. Käytettävä aineisto kattaa 26 vuoden ajanjakson ja se mahdollistaa kuusitasoisen vaativuustasohierarkian laatimisen yli 5000 yritykselle. Tutkimuksessa toistetaan monia Bakerin, Gibbsin ja Holmströmin (Quarterly Journal of Economics, 1994) tekemiä tarkasteluja, mutta samalla myös laajennetaan heidän analyysiaan ura- ja palkkadynamiikasta. Tutkimuksen

Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolten välisiä eroja työurissa hyödyntäen laajaa yhdistettyä työnantaja-työntekijä aineistoa Suomen teollisuuden toimihenkilöistä vuosilta 1981–2006. Analyysi keskittyy työmarkkinatulokkaisiin, joiden urakehitystä seurataan yli ajan. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot ovat seuraavat : Miehet aloittavat työuransa vaativammista tehtävistä kuin naiset. Keskeinen tekijä tämän työuran alun segregaation taustalla on sukupuolten erilaiset koulutusvalinnat. Tutkimuksessa havaitaan lisäksi, että miehet myös ylenevät

Raportissa tarkastellaan miesten ja naisten työuria Suomen teollisuudessa vuosina 1981–2006. Raportissa on kolme aihealuetta : 1) Miesten ja naisten sijoittuminen eri työtehtäviin ja vaativuustasoille heti työuran alussa, 2) Sukupuolten väliset erot myöhemmässä urakehityksessä, 3) Sukupuolten väliset erot aloituspalkoissa ja vaativuustasojen muutoksiin liittyvissä palkan muutoksissa. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimihenkilöitä koskeva palkkatilasto. Tulokset