Ville Kaitila

Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 1995–2005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat,

Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu teollisuusmaiden vientiä vuosina 1996-2006. Aluksi on tehty lyhyt katsaus kansainvälisen kaupan teoriaan ja sen uusimpaan kehitykseen. Tämän jälkeen on analysoitu Suomen vientirakenteen kehitystä pitkällä aikavälillä sekä vuoden 1996 jälkeen suhteessa muiden teollisuusmaiden viennin rakenteeseen. Muista teollisuusmaista Ruotsin vientirakenne on selvästi lähimpänä Suomen viennin rakennetta. Tämän jälkeen on tarkasteltu Suomen osuutta teollisuusmaiden

Vapaakauppa EUn ja Venäjän välillä : Toimialavaikutukset ja vaikutukset Luoteis-Venäjällä Tässä tutkimuksessa analysoidaan EU25-maiden ja Venäjän välisen vapaakaupan vaikutuksia yleisen tasapainon GTAP-mallin avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toimialakohtaisia vaikutuksia eri maissa ja tehdään arvio vaikutuksista Luoteis-Venäjän eri alueilla. Vapaakauppa itsessään heikentää Venäjän vaihtosuhdetta ja alentaa hieman hyvinvointia. Kun vapaakauppaan yhdistetään pieni tuottavuuden paraneminen, hyvinvointi kasvaa. Tämä

Yksityiset palvelualat tuottavat reilusti yli puolet bruttokansantuotteesta kehittyneissä teollisuusmaissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensin yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden mittaamista, siihen liittyviä haasteita ja ongelmia sekä tutkimuksen kehityssuuntia. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityisten palvelualojen työn tuottavuuden tasoa ja kehitystä kehittyneissä teollisuusmaissa vuosina 1980-2003. Suomen osalta tarkastellaan lisäksi kokonaistuottavuuden kehitystä. Toimialoina analysoidaan kaupanalaa, majoitus- ja ravitsemispalveluja, kuljetuspalveluja, posti- ja