Etla » Ville Kaitila

Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?

Ville Kaitila — Wed, 03 Oct 2012 07:46:15 +0000

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos tuottavuuden tasoeroa ei huomioida. Vastaavasti myöskään siirtyminen ulkomaalaisomistukseen ei ole keskimäärin vaikuttanut tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tulokset henkilöstön määrän kasvuvauhdista riippuvat käytetystä menetelmästä ja aikajänteestä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö on korkeammin ja pidempään koulutettua kuin vertailuryhmän yritysten henkilöstö. Ulkomaiset tytäryritykset maksavat enemmän veroja henkilöstön määrään suhteutettuna, mitä osaltaan selittää niiden korkeampi tuottavuus. Ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pikemminkin korkeamman tuottavuuden keskisuuria tai suuria yrityksiä kuin muita yrityksiä.

JEL: C23, F23, G34, J24
Julkaisuvuosi 2012
Sivuja 62
hinta: 10 €
Keskusteluaiheita nro 1279

The performance of trading firms in the services sectors Comparable evidence from four EU countries

Ville Kaitila — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tarkastelemme ulkomaankauppaa harjoittavia palvelualan yrityksiä neljässä EU-maassa. Tulosten mukaan palvelualan yrityksillä on keskenään yhteisiä piirteitä, vaikkakin ne harjoittavat suhteellisesti ottaen vähemmän ulkomaankauppaa kuin teollisuusyritykset. Palvelualan yritykset harjoittavat tuontia todennäköisemmin kuin vientiä. Yleisimmin ulkomaankauppaa käydään tavaroilla. Ulkomaankauppa on sitä monimuotoisempaa mitä suurempi ja tuottavampi yritys on. Yrityksissä, jotka harjoittavat sekä vientiä että tuontia, on korkeampi tuottavuus kuin vain joko vientiä tai tuontia harjoittavissa yrityksissä. Yritykset, jotka jo harjoittavat tavarakauppaa, alkavat muita todennäköisemmin harjoittaa myös palvelujen ulkomaankauppaa. Muutokset ulkomaankauppastatuksessa joko lisäämällä uusi kauppaulottuvuus (tuonti, vienti) tai uusi tuote (tavara, palvelu) ovat harvinaisia ja niihin liittyy huomattava preemio. Oppimisvaikutukset kauppastatuksen vaihtamisesta ovat harvinaisia. Nämä tulokset viittaavat huomattaviin kiinteisiin kustannuksiin ulkomaankaupan harjoittamisessa. Siten heterogeenisten yritysten kirjallisuus selittää yritysten jakautumista ulkomaankauppaa harjoittaviin ja muihin yrityksiin myös palvelualoilla.

JEL: F14, F19, F23
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 44
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1284

A portrait of trading firms in the services sectors Comparable evidence from four EU countries

Ville Kaitila — Thu, 06 Sep 2012 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa esitellään yleisiä empiirisiä tuloksia, jotka koskevat ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä viidellä eri yksityisellä palvelualalla neljässä eri EU-maassa. Käytämme keskenään verrannollisia tietoja yrityksistä ja palveluista. Tulostemme mukaan viennin osuus kokonaismyynnistä on selvästi alempi palvelualoilla kuin teollisuudessa.Vastaavasti myös harvempi yritys osallistuu ulkomaankauppaan kuin teollisuudessa. Ulkomaankaupan intensiteetti vaihtelee toimialoittain ja maittain. Yritykset, joilla on sekä vientiä että tuontia, dominoivat palvelualan yritysten ulkomaankauppaa jonkin verran vähemmän kuin mitä on teollisuusyritysten kohdalla.Ulkomaankaupan arvon osalta palvelujen kauppa on selvästi tärkeämpää kuin teollisuudessa. Silti suurin osa palvelualan yrityksistä käy ulkomaankauppaa enimmäkseen tavaroilla.
Suuret, korkean tuottavuuden yritykset harjoittavat muita yrityksiä todennäköisemmin sekä vientiä että tuontia ja lisäksi ne käyvät kauppaa muita todennäköisemmin sekä tavaroilla että palveluilla. Vain harvat yritykset vievät monia eri palveluja tai useisiin eri maihin. Yritykset, jotka vievät palveluja useisiin maihin,
vastaavat suuresta osasta viennin kokonaisarvoa. Tämä ei koske kaikkia maita.

JEL: F14, D22, L80
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 38
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1283

Global trade and climate policy scenarios – Impact on Finland

Ville Kaitila — Tue, 04 Sep 2012 11:00:00 +0000

VATT Working Papers No 37

Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 72
Hinta: Ei saatavissa ETLAsta
Kieli: Englanti
Other articles 602

Investoinnit Suomessa. Kehitys ja kansainvälinen vertailu

Ville Kaitila — Wed, 15 Feb 2012 11:00:00 +0000

Raportissa tarkastellaan investointikehitystä Suomessa toimialoittain ja investointityypeittäin sekä tehdään kansainvälisiä vertailuja. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainvälisesti korkealta tasolta muun Länsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun. Pääoman käyttö tehostui. Finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin muissa kehittyneissä maissa, mutta Suomen investointikehitykseen liittyy muutamia erityispiirteitä. Kriisin aikana vuosina 20082010 teollisuuden kiinteät investoinnit alenivat Suomessa lähes 40 % eli tuntuvasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Osoittautuu myös, että Suomessa investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat 2000-luvulla olleet Suomessa selvästi alemmalla tasolla kuin useimmissa muissa vertailumaissa. Vastaavasti rakennusinvestoinnit ovat suhteellisen suuria. Aineettomat investoinnit ovat tulleet merkittäviksi kasvun lähteiksi kaikissa kehittyneissä maissa. Suomessa erityisesti t&k-investoinnit ovat olleet korkealla tasolla, mutta niiden kasvu on pysähtynyt ja tuleva kehitys riippuu pitkälti ICT-sektorin t&k-toiminnan muutoksista, sillä ICT-sektorin t&k-menot ovat olleet selvästi yli puolet kaikista yrityssektorin t&k-menoista.

JEL: E22, F21, O38
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 38
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1267

Suomen ja Yhdysvaltojen väliset taloussuhteet

Ville Kaitila — Mon, 23 Mar 2009 11:00:00 +0000

Tutkimuksen kohde on Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteet sekä niiden vaikutus Suomen kansantalouteen ja suomalaisiin yrityksiin. Merkittävä osa vaikutuksista syntyy välillisten kanavien kautta. Alussa arvioidaan Yhdysvaltojen asemaa maailman tuotannossa, kaupassa ja suorissa sijoituksissa. Siinä tarkastellaan myös dollaria maailmanvaluuttana sekä Yhdysvaltojen asemaa taloudellisten häiriöiden välittymisessä ja kauppapolitiikassa. Vuosien 2007-2008 finanssikriisiä ja dollarin kurssin muutoksia tarkastellaan kansainvälisen talouden NiGEM-mallin avulla. Tavaroiden ja palvelujen vientiä ja tuontia selvitetään sekä kokonaistasolla että hyödykeryhmittäin. Yhdysvaltojen-viennin vaikutuksia Suomen tuotantoon ja työllisyyteen arvioidaan panos-tuotos mallin ja makrotaloudellisen mallin avulla. Sijoituksista tarkastellaan sekä suoria että arvopaperisijoituksia. Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteita selvitetään myös yritystason aineistojen valossa. Niitä ovat vuosikertomukset, Orbis-yritystietokanta sekä Yhdysvaltojen markkinoilla aktiivisille suomalaisille yrityksille tehty kysely. Tutkimuksessa selvitetään Yhdysvaltojen merkitystä innovaatiotoiminnassa ja teknologian siirrossa. Vaikutuksia Suomeen tarkastellaan muun muassa opiskelun, patenttiyhteistyön, korkean teknologian tuotteiden ulkomaankaupan sekä edellä mainitun yrityskyselyn avulla. Kirjan lopussa esitetään joitakin johtopäätöksiä koko tutkimuksesta.

Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 205
Hinta: 35€
Kieli: Suomi
ETLA B 239

Marginal Intra Industry Trade Expansion and Productivity Growth

Ville Kaitila — Wed, 19 Nov 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa käytetään marginaalisen ristikkäiskaupan (MIIT) käsitettä analysoitaessa ulkomaankaupan kasvun merkitystä työvoiman tuottavuuden kasvulle 23 EU-maassa ja 94 teollisuuden toimialalla vuosina 19952005. Korkeimmat MIIT-indeksin arvot ovat toimialoilla, jotka tuottavat differentioituja hyödykkeitä tai ovat tiede- tai skaalaintensiivisiä. Alimmat MIIT-indeksiarvot ovat resurssi- ja työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Siten erikoistuminen perinteisen suhteellisen edun toimialoille on liittynyt hitaampaan tuottavuuden kasvuun. Tulokset osoittavat, että toimialoilla, joilla on nopeampi tuottavuuden kasvu, myös ulkomaankaupan kasvu on perustunut ristikkäiskauppaan. Erityisesti tuonnin kasvu on ollut tärkeä tekijä tässä. Analyysi tehdään lähinnä satunnaisvaikutusten RE-malleilla, mutta myös muita estimointimenetelmiä käytetään varmistamaan tulosten luotettavuutta.

JEL: J24, F1, C23
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 21
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1164

Tuottavuuden mittaaminen – Suomi kansainvälisessä vertailussa

Ville Kaitila — Wed, 27 Feb 2008 11:00:00 +0000

Tutkimuksessa vertaillaan työn tuottavuuden tasoja ja kehitystä maiden välillä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti yrityssektoriin ja sen toimialoihin. Vertailuissa on käytetty useita eri aineistolähteitä, joihin kuuluvat Eurostatin tietokannat Structural Business Statistics ja Labour Costs Survey sekä EU KLEMS -hankkeen aineistot. Käyttämämme aineistokokoonpano tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten tuottavuusmittojen laskemiselle. Vaihtoehtoisia tietoja käyttämällä saadaan parempi tuntuma tuottavuusvertailuihin liittyvistä epävarmuuksista kuin tukeuduttaessa vain yhteen aineistolähteeseen. Tulokset kertovat, että Suomi on noussut monella teollisuuden toimialalla kansainväliseen kärkijoukkoon. Myös monilla yksityisillä palvelualoilla on tapahtunut sangen myönteistä kehitystä muihin maihin verrattuna. Toisaalta Suomi on menettänyt merkittävän osan tärkeästä tuottavuuskasvunsa lähteestä, eli ns. perässätulijan edusta. Jatkossa on siten aikaisempaa vaikeampaa parantaa tuottavuutta muita maita nopeammin. Toisaalta suoritetut aineistoanalyysit kertovat tällaisiin tuottavuusvertailuihin sisältyvistä epävarmuuksista, jotka ovat sangen merkittäviä varsinkin yksityiskohtaista toimialajaottelua käytettäessä.

JEL: O47
Julkaisuvuosi: 2008
Sivuja: 39
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1123

Growth Prospects of Emerging Market Economies in Europe – How Fast Will They Catch up with the Old West?

Ville Kaitila — Sun, 30 Dec 2007 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusklassisella kasvumallilla 21 :n Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) kehittyvän markkinatalousmaan kasvunäkymiä kohti EU15-maiden reaalista ja nimellistä tulotasoa vuoteen 2050 asti. Estimoimme lähtöhetken pääomakannan eri maissa ja oletamme, että investointikehitys tulevaisuudessa riippuu mm. tulotasoerosta EU15-maihin. Näin maiden pääomaintensiivisyys konvergoituu pitkällä aikavälillä. Standardista konvergenssista seuraa, että tulotasojen lähentyminen jatkuu hidastuvasti. Myös KIE-maiden valuuttakurssien vahvistumiseen euron suhteen johtavan hintatasojen konvergenssin oletetaan riippuvan tulotasoerosta. Arvioimme lisäksi sitä, onko KIE-maiden koulutuksen taso riittävä EU15 :n kiinniottamiseksi. EU-jäsenyyden, joka useimmilla KIE-mailla on, voidaan odottaa tukevan maiden investointi- ja yritysilmapiiriä ja johtavan sellaisen talous- ja muun politiikan harjoittamiseen, joka tukee konvergenssia pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan KIE-maat eivät saa EU15-maita kiinni vuoteen 2050 mennessä. Jos tulokset kuitenkin yhdistetään analyysiimme kasvuvauhdin epävarmuudesta ja laskelmiin tulosten luottamusvälistä sekä kvalitatiiviseen arvioon muista tekijöistä (politiikka, instituutiot, koulutustaso), joita ei ole otettu kasvumallissa eksplisiittisesti huomioon, voidaan argumentoida, että jotkin KIE-maat todennäköisesti saavuttavat EU15-maiden keskimääräisen tulotason muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.

JEL: O47
Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 46
Hinta: 10€
Kieli: Englanti
Keskustelunaiheita nro 1115

Suomen ulkomaankaupan erikoistuminen – keiden kanssa kilpailemme?

Ville Kaitila — Tue, 10 Apr 2007 11:00:00 +0000

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu teollisuusmaiden vientiä vuosina 1996-2006. Aluksi on tehty lyhyt katsaus kansainvälisen kaupan teoriaan ja sen uusimpaan kehitykseen. Tämän jälkeen on analysoitu Suomen vientirakenteen kehitystä pitkällä aikavälillä sekä vuoden 1996 jälkeen suhteessa muiden teollisuusmaiden viennin rakenteeseen. Muista teollisuusmaista Ruotsin vientirakenne on selvästi lähimpänä Suomen viennin rakennetta. Tämän jälkeen on tarkasteltu Suomen osuutta teollisuusmaiden kokonaisviennistä sekä vastaavasti myös Suomen tärkeimpien vientituotteiden osalta. Suomen osuus teollisuusmaiden kokonaisviennistä on hieman laskenut, mutta vanhojen teollisuusmaiden ryhmässä Suomen vientiosuus on pysynyt vakaana. Lafay-indeksillä mitattuna Suomi on vahvasti erikoistunut matkapuhelinten ja paperituotteiden vientiin. Samoin Suomi on kansainvälisesti vertaillen erikoistunut korkean teknologian tuotteisiin, joista matkapuhelinten osuus on tosin 70 prosenttia. Lopuksi tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, kuinka arvonlisäyksen osuus Suomen teollisuuden tuotannon arvosta on muuttunut 1970-luvulta vuoteen 2005. Keskimäärin se oli pitkään suhteellisen vakaa, mutta viime vuosina se on hieman laskenut. Toimialojen välillä on merkittäviä eroja tässä suhteessa.

JEL: F14
Julkaisuvuosi: 2007
Sivuja: 25
Hinta: 10€
Kieli: Suomi
Keskustelunaiheita nro 1083