Ville Kaitila

Tässä tutkimuksessa verrataan Suomessa toimivia ulkomaisia tytäryrityksiä kotimaisiin ei-monikansallisiin yrityksiin ja kontrolloidaan erikseen kotimaiset monikansalliset yritykset. Tilastollinen ja mikroekonometrinen analyysi on tehty Tilastokeskuksen aineistolla kaikille vähintään kymmenen hengen yrityksille vuosina 1998–2008 (osin 1995–2010). Analyysissa on kontrolloitu useita taustamuuttujia. Tulosten mukaan ulkomaisissa tytäryrityksissä on korkeampi tuottavuus kuin kotimaisissa ei-monikansallisissa yrityksissä. Tuottavuuden kasvuvauhdissa ei ole eroa, jos

Tarkastelemme ulkomaankauppaa harjoittavia palvelualan yrityksiä neljässä EU-maassa. Tulosten mukaan palvelualan yrityksillä on keskenään yhteisiä piirteitä, vaikkakin ne harjoittavat suhteellisesti ottaen vähemmän ulkomaankauppaa kuin teollisuusyritykset. Palvelualan yritykset harjoittavat tuontia todennäköisemmin kuin vientiä. Yleisimmin ulkomaankauppaa käydään tavaroilla. Ulkomaankauppa on sitä monimuotoisempaa mitä suurempi ja tuottavampi yritys on. Yrityksissä, jotka harjoittavat sekä vientiä että tuontia, on korkeampi tuottavuus

Tässä tutkimuksessa esitellään yleisiä empiirisiä tuloksia, jotka koskevat ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä viidellä eri yksityisellä palvelualalla neljässä eri EU-maassa. Käytämme keskenään verrannollisia tietoja yrityksistä ja palveluista. Tulostemme mukaan viennin osuus kokonaismyynnistä on selvästi alempi palvelualoilla kuin teollisuudessa.Vastaavasti myös harvempi yritys osallistuu ulkomaankauppaan kuin teollisuudessa. Ulkomaankaupan intensiteetti vaihtelee toimialoittain ja maittain. Yritykset, joilla on sekä vientiä että

VATT Working Papers No 37 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 72 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Englanti Other articles 602

Raportissa tarkastellaan investointikehitystä Suomessa toimialoittain ja investointityypeittäin sekä tehdään kansainvälisiä vertailuja. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainvälisesti korkealta tasolta muun Länsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun. Pääoman käyttö tehostui. Finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin

Tutkimuksen kohde on Suomen ja Yhdysvaltojen taloussuhteet sekä niiden vaikutus Suomen kansantalouteen ja suomalaisiin yrityksiin. Merkittävä osa vaikutuksista syntyy välillisten kanavien kautta. Alussa arvioidaan Yhdysvaltojen asemaa maailman tuotannossa, kaupassa ja suorissa sijoituksissa. Siinä tarkastellaan myös dollaria maailmanvaluuttana sekä Yhdysvaltojen asemaa taloudellisten häiriöiden välittymisessä ja kauppapolitiikassa. Vuosien 2007-2008 finanssikriisiä ja dollarin kurssin muutoksia tarkastellaan kansainvälisen talouden