Rita Asplund

Yksityisellä sektorilla on menossa työtehtävien rakenteen suuria muutoksia, osittain tietoteknisen murroksen vauhdittamina. Mitkä tehtävät ovat kasvussa, mitkä supistumassa? Missä määrin muutos hoituu tehtävien välisinä siirtyminä? Heijastuvatko tehtävien työllisyyden muutokset niiden palkkojen kehitykseen? Miten rakennemuutosten vaikutuksia voidaan eritellä ja niiden suuruutta mitata? Kuinka joustavaa kansantalouden tulonmuodostus on suhdanteiden yli tai työntekijöiden välillä, kun rakennemuutokset otetaan huomioon?

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän

Työmarkkinoiden‘polarisoituminen’ tarkoittaa, että työllisyys kasvaa hyvin palkatuissa, korkeaa osaamista vaativissa ammateissa, mutta myös osaamis- ja palkkajakauman alimpaan osaan kuuluvien tehtävien osalta. Vastaavasti työllisyyden osuus kaventuu jakauman keskiosaan sijoittuvissa ammateissa. Tässä paperissa osoitetaan, että tällainen U-muotoinen työllisyyskehitys on nähtävissä myös Pohjoismaiden työmarkkinoilla ja että kehitys muistuttaa keskeisiltä osin Yhdysvaltojen työmarkkinoilla tapahtunutta kehitystä. Tulokset paljastavat niin ikään,

Tutkimuksessa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia palkanmuodostukseen teollisuuden toimihenkilöillä tutkimalla palkkaeroja kahden ammattiryhmän välillä. Ensimmäisen ryhmän, ’Inno’ henkilöt, muodostavat toimihenkilöt, jotka työskentelevät ICT -, T&K -, johto- tai markkinointitehtävissä kun taas tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät lukeutuvat ’ei-Inno’ toimihenkilöihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ammattien välisiä palkkaeroja tutkitaan myös sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään vertailukelpoisia aineistoja kolmesta eurooppalaisesta maasta : Tsekin

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet aineettoman pääoman olevan tärkeä talouskasvun ja tuottavuuden lähde. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu aineettoman pääoman vaikuttaneen merkittävällä tavalla palkkarakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosina. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa kirjallisuutta aineettoman pääoman palkkavaikutuksista tarkastelemalla aineettoman pääoman merkitystä sukupuolten palkkaerojen taustalla Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimus vertailee sukupuolten palkkaeroja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina

Palkkarakenteen pitkän aikavälin kehityspiirteiden tunnistaminen ja tapahtuneiden muutosten ymmärtäminen on keskeistä sekä kansantalouden menestyksen että työllisyyden kehityksen kannalta. Tästä huolimatta palkkarakennetta ja sen muutoksia on tutkittu Suomessa yllättävänkin vähän. Kirja on Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen 3-vuotisen yhteishankkeen pohjalta tuotettu, laajalle yleisölle suunnattu loppuraportti. Se kokoaa yhteen tutkimushankkeen tärkeimmät tulokset koskien yksityisen sektorin palkkarakenteen muutoksia