Rita Asplund

Tehtävärakenteen muutoksen seurauksista niukasti tietoa

Työtehtävien rakenne on muuttumassa nopeaa vauhtia. Korkeapalkkaiset tehtävät lisääntyvät, mutta nyt toisin kuin aiemmin, keskipalkkaisten työtehtävien kustannuksella. Muutosten vaikutuksista työmarkkinoiden toimintaan on valitettavan vähän tutkittua tietoa. Muutoksen merkit alkoivat näkyä jo 1990-luvulla riippumatta siitä, katsotaanko ammatteja vai yksityiskohtaisia tehtäviä. Kehitys alkoi loogisesti. Osaavan työvoiman kysyntä kasvoi samalla kun väestön koulutustaso koheni. Tämä tapahtui heikosti koulutettujen […]

Asplund, Rita

Heikosti koulutettujen nuorten polut työelämään

Työpoliittinen aikakauskirja (2013), Vol 56:1, ss. 5-17

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Yksityisellä sektorilla on menossa työtehtävien rakenteen suuria muutoksia, osittain tietoteknisen murroksen vauhdittamina. Mitkä tehtävät ovat kasvussa, mitkä supistumassa? Missä määrin muutos hoituu tehtävien välisinä siirtyminä? Heijastuvatko tehtävien työllisyyden muutokset niiden palkkojen kehitykseen? Miten rakennemuutosten vaikutuksia voidaan eritellä ja niiden suuruutta mitata? Kuinka joustavaa kansantalouden tulonmuodostus on suhdanteiden yli tai työntekijöiden välillä, kun rakennemuutokset otetaan huomioon? […]

Rakenneuudistukset purevat kestävyysvajeeseen

Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura voidaan välttää. Kestävyysvajeen suuruus on huomattavan epävarma. VM:n ja esimerkiksi EU-komission kestävyysvajearvio on noin 5 % BKT:sta. Tämä vastaa nykyisellä BKT:n tasolla noin 10 mrd. euron säästötarvetta. Toista ääripäätä arvioissa edustaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen 1,3 %. Elinkeinoelämän […]

Challenges of Nordic labour markets: A polarization of working life?

Työmarkkinoiden‘polarisoituminen’ tarkoittaa, että työllisyys kasvaa hyvin palkatuissa, korkeaa osaamista vaativissa ammateissa, mutta myös osaamis- ja palkkajakauman alimpaan osaan kuuluvien tehtävien osalta. Vastaavasti työllisyyden osuus kaventuu jakauman keskiosaan sijoittuvissa ammateissa. Tässä paperissa osoitetaan, että tällainen U-muotoinen työllisyyskehitys on nähtävissä myös Pohjoismaiden työmarkkinoilla ja että kehitys muistuttaa keskeisiltä osin Yhdysvaltojen työmarkkinoilla tapahtunutta kehitystä. Tulokset paljastavat niin ikään, […]