Julkaisut

Talouselämä 2012:7, s. 44-45 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 2 Hinta: Ei saatavissa ETLAsta Kieli: Suomi Other articles 584

Sitra 297 Julkaisuvuosi: 2012 Sivuja: 107 Kieli: Suomi Other articles 582

Raportissa tarkastellaan investointikehitystä Suomessa toimialoittain ja investointityypeittäin sekä tehdään kansainvälisiä vertailuja. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) aleni Suomessa 1990-luvun alussa kansainvälisesti korkealta tasolta muun Länsi-Euroopan tasolle. Keskeinen syy oli talouden avautuminen ja kilpailun lisääntyminen. Suomi siirtyi investointivetoisesta kasvusta innovaatiovetoiseen kasvuun. Pääoman käyttö tehostui. Finanssi- ja talouskriisin aikana koko talouden investointiaste on alentunut samaan tapaan kuin

Selvityksessä arvioidaan kansainvälisen matkustajaliikenteen palveluiden arvonlisäverotuksen käyttöönoton vaikutuksia laiva- ja lentoliikenteen kannattavuuteen ja työllisyyteen Suomesta käsin toimivien yritysten näkökulmasta. Kyseisten palveluiden saattaminen arvonlisäverotuksen piiriin johtaa palveluiden kuluttajahintojen nousuun, tuottajahintojen laskuun sekä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen. Koska EU-maiden välisen liikenteen arvonlisäverotukseen on tarkoitus soveltaa lähtömaaperiaatetta, vaikutukset riippuvat liikenteen lähtömaiden arvonlisäverokannoista. Selvityksessä arvioidaan euromääräisiä menetyksiä ja

Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä ominaisuuksia maissa tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Tulosten mukaan ne maat, jotka panostavat innovaatioympäristönsä kehittämiseen oikealla tavalla, ovat myös menestyneet korkean teknologian vientimarkkinoilla. Suomen korkean teknologian vienti on ollut viime vuosina laskussa, joka johtuu tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Tuottavuuden osalta tulokset osoittavat, että niissä maissa, joissa

Tutkimuksessa selvitetään teollisuuden ja palveluiden tuottavuutta ja kannattavuutta. Aluksi ver-rataan tuottavuuden tasoa ja kasvua OECD-maissa vuosina 1975–2009. Vertailun mukaan monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut kilpailijamaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Eräänä tärkeänä moottorina on ollut informaatioteknologian tuoma murros 1990-luvun puolivälistä alkaen. Lopuksi raportissa tarkastellaan kannattavuutta vuonna 2007. Laskelmissa kannattavuus on jaettu tuottavuuteen, hintoihin ja tuntipalkkaan. Tulokset