|
KORKEAMPI ARVONLISÄVERO SELITTÄÄ ELINTARVIKKEIDEN KORKEAMPIA HINTOJA Elintarvikkeiden keskimääräinen hintataso oli joulukuussa 2009 Suomessa noin 15 prosenttia korkeampi kuin EU15-maissa keskimäärin. Yli puolet tästä erosta selittää Suomen keskimääräistä korkeampi elintarvikkeiden arvonlisävero, ilmenee maanantaina (1.2.2010) julkistetusta ETLAn tutkimuksesta*. Tutkimushanketta on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö. Lopusta noin seitsemästä prosenttiyksiköstä osa aiheutuu maatalouden kilpailukykyongelmasta, joka havaittiin vuoden 2005 aineistolla tehdyssä analyysissa. Maatalouden kilpailukyvyn heikkous aiheutuu epäedullisista luonnonolosuhteista ja pienestä tilakoosta.Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat sen sijaan ETLAn tutkimuksen mukaan kansainvälisesti melko kilpailukykyisiä. Elintarviketeollisuuden tuottavuus on Suomessa korkeampi kuin EU15-maissa ja lähellä Yhdysvaltojen tasoa. Kaikki Suomen elintarvikeketjun osat ovat ns. hinta-kustannusmarginaalilla mitattuna kansainvälisesti vertaillen kilpailullisia eli niillä ei ole ylivertaista hinnoitteluvoimaa. Vaikka elintarviketeollisuus ja kauppa ovat keskittyneitä toimialoja, hintakilpailu toimii niillä kansainvälisesti vertaillen hyvin. Erityisen keskittyneitä ovat maitotaloustuotteiden ja rasvojen valmistus sekä vähittäiskauppa. Kilpailun säilyttämiseksi on tärkeää, että sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten markkinoille tulon esteet ovat mahdollisimman matalat. Elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjä ja keskittymistä täytyy jatkuvasti seurata, tutkijat suosittelevat. Pienten tuottajien markkinoille pääsy on tärkeää kilpailullisuuden ja kuluttajan valintamahdollisuuksien kannalta. Markkinoille pääsyä voidaan edistää parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja keskinäisen informaation parantamisella. Julkisen vallan tuen ja sääntelytoimien tulisi olla sellaisia, että ne korjaavat jonkin markkinapuutteen, mutta vääristävät mahdollisimman vähän kilpailua. Nykyisellään pienillä tuottajilla on jo riittävästi tukimuotoja, tutkimuksessa arvioidaan. Elintarvikkeet kalliimpia kuin USA:ssa, mutta halvempia kuin Japanissa Eurostatin ja OECD:n ostovoimapariteettivertailun pohjalta laskien elintarvikkeet olivat vuonna 2005 Suomessa 21 prosenttia kalliimpia kuin EU-maissa keskimäärin ja 16 prosenttia kalliimpia kuin OECD-maissa keskimäärin. Elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa on hyvin suuria eroja eri maiden välillä. Vuonna 2005 elintarvikkeet olivat Suomessa 35 prosenttia kalliimpia kuin Yhdysvalloissa, mutta lähes 40 prosenttia halvempia kuin Japanissa. Suomessa elintarvikkeiden arvonlisäverotus on ollut EU-maiden kireimpiä ja se on EU-alueen keskitasoa kireämpi lokakuussa 2009 toteutetun arvonlisäverokannan alentamisen jälkeenkin. Arvonlisäveron vaikutuksista puhdistettuna elintarvikkeiden kulutuksen hintataso oli Suomessa vuonna 2005 vain pari prosenttia korkeampi kuin ns. vanhoissa EU-maissa. Uusiin EU-maihin verrattuna vastaavalla tavalla laskettu hintataso oli 42 prosenttia ja Yhdysvaltoihin verrattuna 17 prosenttia korkeampi. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat keskimäärin reagoineet melko nopeasti tuottajahintojen muutoksiin ja samansuuntaisesti kuin vertailumaissa, vaikkakin muutaman kuukauden viipeellä EU15-maiden keskiarvoon nähden. Vuosina 2008 ja 2009 maitotuotteiden, rasvojen, lihan, kalatuotteiden ja ruokavalmisteiden hinnat laskivat kuitenkin selvästi vähemmän ja hitaammin kuin vertailumaissa. Sen seurauksena elintarvikkeiden suhteellinen hintataso nousi vuodesta 2005 EU15-maihin verrattuna noin 5 prosentilla. Tähän voi olla tuoteryhmästä riippuen useita syitä. Maitotuotteiden osalta kyse on ainakin osaksi maiden välisistä eroista maidon ylituotantokriisiin sopeutumisessa. Lopullisia syitä ei ETLAn tutkimuksen mukaan saada selville tilasto-ongelmien vuoksi. Yllä mainittujen tuoteryhmien tulevaa hintakehitystä on syytä seurata, tutkijat suosittelevat. *KOTILAINEN, Markku – KOSKI, Heli – MANKINEN, Reijo – RANTALA, Olavi: ELINTARVIKKEIDEN HINNANMUODOSTUS JA MARKKINOIDEN TOIMIVUUS, ETLA Keskusteluaiheita No. 1209. Hae raportti täältä Katso Markku Kotilaisen presentaatio julkistamistilaisuudessa. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, puh. (09)6099 0206, mob. 050 351 1192 |




