Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
   etusivu
Kolumni:
Sixten Korkman

07.09.2010
KRIISI TULEE – OLEMMEKO VALMIIT?
Lue Kolumni

15.08.2008
KIINTEISTÖVERO ON HYVÄ VERO
Lue Kolumni

4.10.2006
ELINTARVIKKEIDEN ARVONLISÄVERO ALAS?
Lue Kolumni

26.10.2005
UUDISTU TAI SURKASTU!
Lue Kolumni


Ari Hyytinen ja Mika Maliranta

30.9.2004
TULONJAON MUUTOS KERTOO TEKNOLOGISESTA KEHITYKSESTä
Lue Kolumni


Edvard Johansson

14.09.2009
PITÄISIKÖ SUOMESSA SIIRTYÄ PERHEVEROTUKSEEN?
Lue Kolumni


Jukka Lassila

12.03.2008
AUTOMAATTISTA ELÄKEPOLITIIKKAA?
Lue Kolumni

17.6.2004
RUOTSILLA KILPAILUETU ELäKEJäRJESTELMISSä
Lue Kolumni


Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen

15.01.2010
TYÖURAT PIDEMMIKSI PUHUMALLA
Lue Kolumni

23.11.2004
HARHAANJOHTAVIA LASKELMIA IKääNTYMISEN KUSTANNUKSISTA
Lue Kolumni


Jyrki Ali-Yrkkö

19.11.2008
PELATAANKO FINANSSIKRIISIPELIÄ?
Lue Kolumni


Kari Alho

31.05.2007
EDESSÄ KOVA ILMASTOURAKKA
Lue Kolumni


Mika Maliranta

05.05.2008
SUOMEN TUOTTAVUUS JA SEN TUTKIMUS
Lue Kolumni


Mikko Ketokivi

20.10.2009
OLIVER WILLIAMSON – KÄYTÄNNÖN NOBELISTI
Lue Kolumni


Niku Määttänen

13.03.2009
SOSIAALITUPO JA TYÖN TARJONTA
Lue Kolumni


Olavi Rantala

09.09.2008
YLLÄTTÄÄKÖ VÄESTÖN KASVU JÄLLEEN?
Lue Kolumni


Paavo Suni

28.05.2010
KREIKKA ON ASETTANUT EUROALUEEN VAKAVAAN TESTIIN
Lue Kolumni


Pasi Sorjonen

19.11.2007
SUOMEN KILPAILUKYKY 6. PARAS WEF:N VERTAILUSSA
Lue Kolumni

30.08.2006
KUINKA NOPEASTI TALOUS KASVAA?
Lue Kolumni

22.3.2004
POTKUJA JA OSINKOJA
Lue Kolumni


Pekka Ylä-Anttila

27.05.2008
GLOBALISAATIO MUUTTAA YRITYSRAKENTEITA JA TYÖMARKKINOITA
Lue Kolumni

22.12.2006
GLOBALISAATIOLOUKKU?
Lue Kolumni

30.3.2006
YRITYKSET KANSAINVäLISTYVäT – KATOAVATKO TYöPAIKAT?
Lue Kolumni


Petri Rouvinen

25.06.2008
KILPAILUKYKY JA TUOTTAVUUS - KIROSANOJA MOLEMMAT?
Lue Kolumni

08.11.2007
JOKELAN JÄLKEEN: ME OLEMME SEKÄ ONGELMA ETTÄ RATKAISU
Lue Kolumni

13.10.2004
KILPAILUKYVYN UUSIIN UHKIIN EI OLE REAGOITU RIITTäVäSTI
Lue Kolumni


Professori Pentti Vartia

20.08.2009
MITÄ AIEMMAT KRIISIT OPETTAVAT?
Lue Kolumni

15.2.2005
ELINTASO NOUSEE – LISääNTYYKö ONNI?
Lue Kolumni


Rita Asplund

21.02.2007
PALKKAJOUSTOT PUHUTTAVAT
Lue Kolumni


Sami Napari

6.2.2008
ISIEN PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ
Lue Kolumni


Tarmo Valkonen

04.06.2009
VANHUUDEN TURVAA VAI KILPAILUA?
Lue Kolumni


Timo Nikinmaa

20.02.2006
VERONKEVENNYKSET JA HYVINVOINTIVALTIO
Lue Kolumni



arkisto »»
TYÖURAT PIDEMMIKSI PUHUMALLA

Täyden vanhuuseläkkeen ikäraja on oikeastaan jo sidottu nousevaan eliniän odotteeseen. Se olisi kannattanut alun alkaenkin kertoa.

Toivotun käyttäytymisen ottaminen sääntöjen ja normien oletusarvoksi muuttaa päätöksentekoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on elinten luovutus. Suomessa ollaan päätymässä siihen periaatteeseen, että ihminen hyväksyy elintensä luovutuksen kuoleman jälkeen, jollei hän sitä eläessään erikseen kiellä. On varmaa, että tämä suunnitteilla oleva uudistus lisää elinsiirtoja.

Miten samaa ajatusta voitaisiin soveltaa eläkejärjestelmään? Nykyinen tapa hoitaa eliniän pitenemisestä johtuva eläkekustannusten kasvu on leikata eläkkeitä elinaikakertoimella ja kertoa ihmisille kuinka paljon pitempään heidän olisi tehtävä työtä, jotta kertoimen vaikutus eläkkeeseen kompensoituu. Oletusarvona on siis, että eläke pienenee.

Asian voisi sanoa toisinkin. On täysin totuudenmukaista sanoa, että nykyisin säännöin vanhuuseläkkeen ikäraja nousee eikä pysy vakiona, 63 vuodessa. Täytyy kuitenkin täsmentää, että silloin tarkoitetaan ikärajakäsitettä, jota meillä käytettiin ennen vuoden 2005 uudistusta – siis sitä ikää, jolloin eläkkeelle jäävä saa eläkkeen vähentämättömänä. Elinaikakertoimen vaikutuksesta tämä täyden eläkkeen ikäraja nousee. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 raja on noussut noin 10 kuukaudella.

Tällä tavalla asia olisi alun perinkin kannattanut kertoa, eikä muutos ole vieläkään liian myöhäistä. Lähtökohtana kaikessa tiedottamisessa pitäisi olla, että täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee automaattisesti samaa vauhtia kuin elinajan odote. Kaikki laskelmat tulevien eläkkeiden suuruudesta pitäisi tehdä olettaen että ihmiset noudattavat tätä normia. Tämä ankkuroisi ihmisten tulevaisuuden suunnitelmat uudella tavalla ja vaikuttaisi sitä kautta myös todellisiin eläkeikää koskeviin päätöksiin. Varhennettu eläkkeelle jäänti olisi poikkeus normista ja johtaisi täyttä pienempään eläkkeeseen.

Vanhuuseläkeikä on siis oikeastaan jo sidottu elinajan pitenemiseen. Loputkin ikärajat voitaisiin haluttaessa tehdä joustaviksi. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 62 vuotta. Sen voisi sitoa elinajan odotteeseen esimerkiksi vuodesta 2016 alkaen, jolloin täyden eläkkeen ikäraja on 63,5 vuotta.

Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen