The research institute of finnish economy
Site search
  Frontpage -> Publications -> Find publications
Search Word(s):
Include PDF files in Search
Choose from Author List
Choose from Topic List
 
 
SOURCES OF INCREASED WAGE DIFFERENTIALS IN THE FINNISH PRIVATE SECTOR  05.11.2009
Key words: decomposition, composition effect, price effect, wage dispersion

Avainsanat: dekomponointi, hintavaikutus, rakennevaikutus, palkkahajonta

JEL: J31
 
Asplund, Rita

Abstract: This paper explores the sources underlying the marked increase in the dispersion of private-sector wages in Finland since the mid-90s by use of a recently proposed method to decompose changes along the whole wage distribution over a period of time into several factors contributing to those changes. The results suggest that changes in the way individual and workplace attributes are valued in the labour market have been the driving force behind both real wage growth and increasing wage dispersion. This finding holds true most strongly for white-collar manufacturing workers, who dominate the higher-paid segment of the Finnish private sector. This phenomenon is less pronounced for services sector workers and, eventually, disappears when moving towards the lower end of the sector’s wage distribution. Taken together, these findings are well in line with international evidence stating that changes in the way attributes are rewarded in the labour market tend to drive the growth in wage dispersion in the upper tail of the distribution while changes in the workforce composition are likely to be a notably stronger force behind widening wage differentials in the lower tail of the distribution.


Tiivistelmä:
Yksityisen sektorin palkkaerojen kasvun lähteitä Suomessa

Kokonaisansioilla mitatut palkkaerot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen sekä teollisuuden toimihenkilöillä että palvelualoilla työskentelevillä (Asplund ja Böckerman, 2008). Palvelualoilla palkkaerojen kasvu muodostui selvästi nopeammaksi 1990-luvun jälkipuoliskolla kuin 2000-luvun alussa. Teollisuuden toimihenkilöillä palkkaerojen kasvu nopeutui vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yhteistä näille ryhmille on palkkaerojen kasvun keskittyminen palkkajakauman ylempään päähän. Tässä paperissa pyritään selvittämään, mitkä taustatekijät ovat voimakkaimmin vaikuttaneet tähän kehitykseen. Harjoitelmassa sovelletaan hiljattain kehitettyä niin sanottua dekomponointimenetelmää, joka mahdollistaa palkkaerojen kasvun hajottamisen kolmeen päätekijään: palkansaajien ominaisuuksien rakenteen muutoksiin, ominaisuuksien palkitsemisen muutoksiin sekä jäännöstermiin. Tulokset viittaavat siihen, että ominaisuuksien työmarkkina-arvon muutokset selittävät pääosan niin reaalipalkkojen kasvusta kuin myös palkkaerojen kasvusta. Tulos pätee erityisesti teollisuuden toimihenkilöillä. Se toistuu, joskin vähemmän korostuneesti, korkeampipalkkaisten palvelutyöntekijöiden kohdalla, mutta häviää siirryttäessä palvelualojen palkkajakauman alempaan päähän. Yleisesti ottaen nämä tulokset ovat sopusoinnussa kansainvälisen evidenssin kanssa, jonka mukaan palkkajakauman ylemmän pään palkkaerojen kasvua ohjaavat ominaisuuksien palkitsemisessa tapahtuvat muutokset mutta palkkajakauman alemman pään palkkaerojen kasvua sitä vastoin palkansaajien ominaisuuksien rakenteessa tapahtuvat muutokset.



2009 21 p.
price: 10 €
Discussion Papers no. 1206
 
 
The Research Institute of the Finnish Economy | Lönnrotinkatu 4 B | FIN-00120 Helsinki Finland | Tel. +358-9-609900