Kasvihuonekaasupäästöt ja EU:n päästörajoituspolitiikan taloudelliset vaikutukset vuoteen 2012

Selvityksessä arvioidaan EU-maiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Raportissa tarkastellaan myös päästökehityksen taustalla olevaa talouden ja energian kysynnän kasvua sekä päästörajoitustoimenpiteiden vaikutusta Suomen ja suurten EU-maiden kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Keskeisenä ohjauskeinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeviin Kioto-tavoitteisiin pyrittäessä on EU-maiden päästökauppasektorin päästöjen rajoittaminen. Päästörajojen kiristyminen edellyttää EU-maiden päästöihin vuodesta 2008 lähtien selvästi laskevaa trendiä. Perusennusteen mukaan Suomessa saadaan uuden ydinvoimalan käyttöönotolla aikaan merkittävä sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähenemä vuonna 2011. Lisäksi suurten EU-maiden sopeutuminen päästörajoihin johtaa huomattavaan päästöoikeuden ja sähkön hinnan nousuun. Sähkön hinnan nousu johtaa talouden ja energian kulutuksen kasvun hidastumiseen, jolloin Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kaudella 2008-2012 Kioto-velvoitteen mukaisesti. EU :n päästörajoituspolitiikka johtaa siihen, että EU-maiden talouskasvun täytyy hidastua päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Suurissa EU-maissa tämä tarkoittaa BKT :n kasvun laantumista 0.4 ja työllisyyden kasvun heikkenemistä 0.3 prosenttiyksiköllä vuoteen 2012 mennessä. Suomessa vaikutukset BKT :n ja työllisyyden kasvuvauhtiin ovat arvion mukaan suunnilleen kaksinkertaiset suuriin EU-maihin verrattuina. Päästörajoituspolitiikan vaikutukset kohdistuvat voimakkaammin Suomeen ja muihin pieniin EU-maihin kuin suuriin EU-maihin. Tämä johtuu pienten avotalouksien vientivetoisuudesta ja siitä, että päästörajoitukset vaikuttavat päästöoikeuden ja sähkön hinnan nousun kautta talouden kasvuun heikentämällä ensi vaiheessa viennin kilpailukykyä. Isommat vientivaikutukset näkyvät vastaavasti suurempina tuotanto- ja työllisyysvaikutuksina Suomen kaltaisissa pienissä EU-maissa.

Jaa/Share

•